Kun ostat käytetyn tavaran yritykseltä, sinulla on kuluttajansuojalain mukainen suoja ja voit esimerkiksi valittaa tavaran virheestä yritykselle. Käytetty tavara ei ole uudenveroinen, siksi käytettynä ostetussa tavarassa on usein vikoja, jotka johtuvat käytöstä ja luonnollisesta kulumisesta, mutta eivät ole kuluttajansuojalain tarkoittamia tavaran virheitä. 

Käytetty tavara ja kuluttajansuoja

Vastuu käytetyn tavaran virheestä määräytyy sen mukaan, keneltä tavara on ostettu.

  1. Jos käytetty tavara on ostettu yritykseltä tai muulta elinkeinonharjoittajalta, kuluttajalla on kuluttajansuojalain mukainen suoja. Ostajan on aina ensin tehtävä virheestä valitus myyjälle, mutta kiistatilanteessa voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Myös käytettyjä tavaroita välittävä yritys on vastuussa välittämistään tavaroista. Vastuuta ei kuitenkaan synny, jos välittäjä toimii toisen elinkeinonharjoittajan lukuun ja kuluttaja on sopimusta tehtäessä selvillä tästä ja oikeuksistaan.
  2. Jos käytetty tavara on ostettu yksityiseltä henkilöltä, kauppaan ei sovelleta kuluttajansuojalakia vaan kauppalakia, jonka säännökset virheen määrittelyn osalta ovat pitkälti kuluttajansuojalakia vastaavia. Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa ostajan velvollisuudet ovat suuremmat kuin kuluttajakaupassa. Koska kahden yksityisen henkilön välinen kauppa ei kuulu kuluttajansuojalain piiriin, ostaja ei voi turvautua kuluttajaneuvonnan apuun. Ostajan kannattaa tehdä virheestä ensin valitus myyjälle. Jos valitus ei johda tulokseen, ostaja voi viedä asian käräjäoikeuteen. Tavara katsotaan ostetuksi yksityishenkilöltä myös silloin, kun se on ostettu yrityksen ylläpitämältä kauppapaikalta, jossa selkeästi ilmenee kaupan tapahtuvan yksityishenkilöiden kesken. Tällaisia kauppapaikkoja ovat esimerkiksi itsepalvelukirpputorit, myynti-ilmoituksia tarjoavat verkkokirpputorit ja verkkohuutokaupat. Käytettyjä tavaroita yksityishenkilöiden välillä välittävä yritys on aina vastuussa välittämistään tavaroista.
  3. Jos kyse on käytettyjen tavaroiden huutokaupasta, jossa ostajilla on myös mahdollisuus olla läsnä, sovelletaan kuluttajansuojalain sijasta kauppalain virhesäännöksiä. Ostaja voi kääntyä kuluttajaviranomaisten puoleen silloin, jos tavaran myyjänä tai välittäjänä on yritys tai elinkeinonharjoittaja.

Virhe käytetyssä tavarassa

Käytetyn tavaran virheellisyyttä arvioidaan samojen säännösten perusteella kuin uuden tavaran. Käytettyä tavaraa ei 1.1.2022 alkaen voi myydä ”sellaisena kuin se on”-ehdoin tai muuta samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen. Myyjän tulee kaupantekohetkellä yksilöidä ja kertoa ostajalle tavaran mahdolliset poikkeamat normaalista ja ostajan pitää ne hyväksyä. Lue lisää: Tavaran virhe

Käytetty tavara myytiin aikaisemmin usein ”sellaisena kuin se on”-ehdoin. Tällaisista ehdoista huolimatta tavarassa on myyjän vastuulle kuuluva virhe, jos

  • myyjän antamat tiedot tavaran ominaisuuksista tai käytöstä eivät pidä paikkaansa ja annetut tiedot ovat voineet vaikuttaa vaikuttaneet kauppaan.
  • myyjä jättää ilmoittamatta tiedossa olevasta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta merkittävästä seikasta, ja laiminlyönti on voinut vaikuttaa kauppaan.
  • tavara on hintaansa ja olosuhteisiin nähden huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli perustellusti aihetta edellyttää.

Virhe kirpputorin palvelussa

Kirpputorin tai vastaavan käytetyn tavaran kauppapaikan ylläpitäjä on vastuussa myymästään palvelusta kuten muutkin palveluja tarjoavat yritykset.

Käytettyjä tavaroitaan esimerkiksi itsepalvelukirpputorin, verkkokirpputorin tai verkkohuutokaupan asiakkaana kauppaava yksityishenkilö voi vaatia kirpputorin ylläpitäjältä hyvitystä, jos yrityksen palvelu ei vastaa sovittua.

Kirpputorin pitäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, että myyntiin jätettyjen tavaroiden valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Yritys voi olla vahingonkorvausvastuussa esimerkiksi varkauden aiheuttamasta vahingosta. Vapautuakseen vahingonkorvausvastuusta yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että vahinko ei aiheutunut sen huolimattomuudesta. Vahingonkorvauksena kadonneista tavaroista voi vaatia enimmillään sovittua myyntihintaa.