Miten kilpailulainsäädäntö koskettaa toimialayhdistyksiä?

Tämä kirjoitus on toimialayhdistyksille tarkoitettu työkalu toiminnan suunnittelun tueksi. Kirjoitus ei ole oikeusohje, eikä se korvaa asianmukaisesti tehtyä kilpailuoikeudellista analyysiä.

Toimialajärjestöt kokoavat yhteen samalla alalla toimivia yrityksiä ja ajavat niiden etua. Siksi ne voivat tarjota ympäristön myös lainvastaiselle kilpailijoiden väliselle yhteistyölle. Jotta toimialajärjestöissä vältetään kilpailulainsäädännön vastainen toiminta, toimialajärjestöjen on suositeltavaa laatia selkeät pelisäännöt ja sitoutua niihin. Kilpailulainsäädäntö ei ole este hyväksyttävälle edunvalvonnalle.

Toimialajärjestöillä on tärkeä rooli muun muassa yritysten edunvalvonta- ja vaikuttamisyhteistyössä.  Toimialajärjestöjen luonteesta seuraa kuitenkin samalla se, että ne ovat riskialttiita ympäristöjä kilpailuoikeuden näkökulmasta, kun samalla toimialalla ja usein samoilla markkinoilla keskenään kilpailevat yritykset pyrkivät yhdessä ajamaan omia etujaan. Toimintansa luonteen vuoksi toimialajärjestöt ja niiden erilaiset toimikunnat tai aliyhdistykset voivat siten samalla tarjota ympäristön myös kilpailulainsäädännön vastaiselle kilpailijoiden väliselle yhteistyölle, kuten kartellille. Vaikka toimialajärjestön pyrkimys on toimia lainmukaisesti, kynnys kilpailunvastaiselle toiminnalle saattaa madaltua ja ylittyä helpommin, kun kilpailijat toimivat yhteistyössä järjestötoiminnassa. 

Toimialajärjestöjen toimintaan voidaan soveltaa sekä Suomen että Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöä, ja niin Suomessa kuin EU:ssakin on lukuisia tapauksia, joissa toimialajärjestö tai sen jäseniä on tuomittu kilpailulainsäädännön rikkomisesta. Kyse on ollut valtaosin siitä, että toimialajärjestö on itse ollut kielletyn kilpailunrajoituksen toimeenpanijana tai toiminut kilpailijoiden välisen kielletyn yhteistyön alustana. Euroopan komission kartellitapauksissa kielletyksi todettuun toimintaan on liittynyt toimialajärjestö noin kahdessa tapauksessa viidestä. Toimialajärjestöjen voidaankin sanoa olevan kilpailuvalvonnan fokuksessa.  

Toimialajärjestölle kuuluva toimialan etujen ajaminen voi kääntyä sellaiseksi, että sillä yhdenmukaistetaan keskenään kilpailevien yritysten kilpailukäyttäytymistä tai estetään tai vaikeutetaan uusien kilpailijoiden alalle tuloa. Tällöin kyse on kilpailun rajoittamisesta. Kartellin jäsenet voivat esimerkiksi järjestellä kartellin toimintaa toimialajärjestön kokousten tai tapahtumien yhteydessä tai toimialajärjestö itse saattaa suositella vaikkapa hinnankorotuksia. Jos toimialajärjestön tai sen jäsenkunnan tarkoitusperät ovat kilpailunvastaiset, kilpailu yritysten kesken lakkaa tai taantuu, eivätkä asiakkaat pääse hyötymään kilpailudynamiikan tuomista innovaatioista ja hintakilpailusta. Vakavan kartellin tapauksessa kilpailun rajoittamisen hintoja nostava vaikutus on tutkimusten mukaan 10 – 30 prosenttia tai jopa enemmän.  

Toimialajärjestöjen kilpailuvalvonnassa on kyse järjestön oman toiminnan ja sen piirissä tapahtuvan kilpailijoiden välisen yhteistyön arvioinnista. Kilpailulain säännös, jonka pohjalta mahdollista kilpailunrajoitusta arvioidaan, on lain 5 §. Säännöksen mukaan  

[s]ellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vaikeuttaa kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. 

Kaikki kieltosäännöksen kattamat järjestelyt (eli kilpailua rajoittavat sopimukset, päätökset tai yhdenmukaistetut menettelyt) eivät välttämättä ole sellaisenaan kiellettyjä. Poikkeuksesta kieltosäännökseen säädetään kilpailulain 6 §:ssä. Kieltosäännöksen kattama järjestely voi olla kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävä, jos toimialajärjestö tai järjestelyyn osalliset elinkeinonharjoittajat voivat osoittaa kaikkien seuraavien ehtojen toteutuvan: 

• kilpailua rajoittavasta järjestelystä koituu tehokkuushyötyjä siihen osallistuville 
• kiellon piirissä oleva kilpailunrajoitus on välttämätön tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi 
• syntyvät tehokkuushyödyt koituvat myös kuluttajien hyödyksi  
• järjestely ei johda kilpailun eliminoitumiseen markkinoilla 

Mitä vakavammasta kilpailunrajoituksesta on kyse, sitä epätodennäköisempää on, että se olisi puolustettavissa tehokkuusperusteilla. Kilpailijoiden väliset kartelleiksi katsottavat menettelytavat, kuten esimerkiksi hinnoista sopiminen (ml. toimialajärjestön hintasuositukset), tuotantomääristä tai asiakkaiden jakamisesta sopiminen, kollektiivinen boikotti taikka kilpailijoiden välinen tulevaan kilpailukäyttäytymiseen vaikuttava tietojenvaihto ovat todennäköisesti aina kiellettyjä.

Kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan EU:n jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen (ns. kauppakriteeri), toimialajärjestön toimintaa ja sen piirissä tapahtuvaa kilpailijoiden välistä yhteistyötä arvioidaan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklan pohjalta. Artiklan sisältö on sisällöllisesti sama kuin kilpailulain 5 ja 6 §:ien, ja kotimaisia säännöksiä tulee soveltaa yhdenmukaisesti sen kanssa. Kauppakriteerin täyttyminen ja EU:n kilpailusääntöjen soveltuminen ratkaistaan tapauskohtaisesti.  

Koska toimialajärjestön jäsenet kattavat usein suuren tai suurimman osan toimialan liiketoiminnasta Suomessa, ja järjestön toiminnalla ja sen piirissä tapahtuvalla yhteistyöllä voi olla vaikutusta markkinoihin koko Suomessa, EU:n kilpailusäännöt voivat tulla sovellettaviksi. KKV on eräissä toimialajärjestöjä koskevissa ratkaisuissaan soveltanut SEUT 101 artiklaa.

Toimialajärjestöjä ja niiden piirissä tapahtuvaa toimintaa arvioidaan lähinnä siitä näkökulmasta, tehdäänkö niissä kilpailijoiden välistä, näiden kilpailukäyttäytymistä yhdenmukaistavaa ja kuluttajille haitaksi koituvaa yhteistyötä. Toiminnan muodolla (muodolliset päätökset, suositukset, vakioehdot, sertifiointi jne.) ei ole merkitystä, vaan arvioinnissa keskitytään siihen, miten toiminta vaikuttaa kilpailuun markkinoilla.  

Toimivassa kilpailussa kukin yritys tekee liiketoimintaansa liittyvät ratkaisut itsenäisesti omista lähtökohdistaan. Toimivaan kilpailuun ei kuulu se, että kilpailijat koordinoivat liiketoimintaratkaisujaan, niistä keskustellaan kilpailijoiden kesken etukäteen tai kilpailijat taikka toimialajärjestö kehottavat yrityksiä toimimaan tietyllä tavalla. Toimivassa kilpailussa markkinat ovat toisaalta avoimet uusille kilpailijoille, hyödykkeille ja liiketoimintamalleille ilman, että alalla jo toimivat yritykset yhteistuumin estävät tai vaikeuttavat markkinoillepääsyä.

Kilpailulaki kieltää sellaisen kilpailijoiden välisen kilpailua rajoittavan yhteistyön, jossa yritykset sopivat toimivansa markkinoilla yhdenmukaisella tavalla suhteessa kilpailukeinoihin, joista kukin yritys voisi päättää itse. Myös yhteisymmärrys yhteisestä toimintalinjasta merkitsee sopimusta. Sopimuksen ei tarvitse olla kirjallisesti dokumentoitu.

Kieltosäännöksen piirissä on myös kilpailijoiden välinen yhteistyö, jossa kilpailua rajoitetaan sopimuksen sijaan käytännön yhteistyöllä. 

Toimialajärjestön julkaisemat ohjeet tai sen antamat suositukset voivat olla kieltosäännöksen piirissä, jos niiden voidaan katsoa edustavan järjestön jäsenten tahtoa toimia tietyllä tavalla kilpailua rajoittaen.

Rajanveto sallitun ja kielletyn yhteistyön välillä ei ole aina yksinkertaista. Toimivassa kilpailussa kukin yritys tekee liiketoimintaansa liittyvät ratkaisut itsenäisesti omista lähtökohdistaan. Siinä vaiheessa, kun yritys tekee liiketoimintaratkaisujaan niin, että se on esimerkiksi keskustellut niistä etukäteen kilpailijoidensa kanssa, paljastanut aikomuksiaan kilpailijoille etukäteen taikka vaihtoehtoisia ratkaisumalleja on koordinoitu toimialajärjestön piirissä, sen liiketoimintaratkaisut eivät enää perustu itsenäiseen päätöksentekoon.

Kilpailunvastainen puuttuminen jäsenyritysten itsenäiseen päätöksentekoon toimialajärjestössä voi ensinnäkin toteutua siten, että toimialajärjestöön kuuluminen jo itsessään edellyttää toimimista tietyllä kilpailua rajoittavalla tavalla.

Toisaalta myös toimialajärjestön kehotus jäsenistölle toimia tietyllä tavalla voi olla kilpailunvastaista.

Myös kilpailullisesti arkaluontoisen tiedon kerääminen jäsenistöltä ja tietojen raportointi ja jakaminen takaisin jäsenistölle voi vähentää kilpailun epävarmuutta ja olla kilpailunvastaista.

Kilpailullisesti arkaluontoisilla tiedoilla tarkoitetaan yritysten liiketoimintaa koskevaa strategista tietoa, joka ei ole julkista. Kilpailullisesti arkaluontoiseksi tiedoksi voidaan lukea esimerkiksi yrityksen tulevia hinnan taikka tuotantomäärien muutoksia. Historialliset tiedot yritysten liiketoimintaratkaisuista eivät yleensä ole vastaavalla tavalla arkaluonteisia varsinkaan silloin, jos tiedoista ei voi lukea tai päätellä, minkä yksittäisen yrityksen tiedoista on kyse. Kilpailullisesti arkaluontoisen ja ei-arkaluontoisen tiedon rajanveto on tärkeä ymmärtää esimerkiksi, jos toimialajärjestö kerää tilastointitarkoituksessa jäseniltään tietoja näiden liiketoiminnasta.

Toimialajärjestön jäsenyrityksille tarjoama koulutus tai laskenta-apu voi olla kilpailunvastaista, jos sen avulla puututaan yrityksen omassa päätäntävallassa oleviin tekijöihin, kuten katteisiin tai pääoman tuottovaatimuksiin.

Toimialajärjestössä saatetaan laatia alan yleisiä sopimusehtoja, kuten myynti- tai toimitusehtoja. Toimialajärjestössä saatetaan myös luoda erilaisia sertifiointijärjestelmiä, joilla pyritään osoittamaan, että alan yritysten toiminta on laadukasta ja luotettavaa. Molempiin sisältyy riskejä siitä, että ne puuttuvat liiaksi yritysten itsenäisessä päätäntävallassa oleviin seikkoihin ja vaikuttavat kilpailunvastaisesti.

Toimialajärjestöjen menettelytapoja ja niiden kilpailuoikeudellista hyväksyttävyyttä voidaan tarkastella liikennevaloesimerkkien avulla.

Huom! Alla esitetty ei korvaa asianmukaisesti tehtyä kilpailuoikeudellista analyysiä taikka muodosta sellaisenaan KKV:n kantaa yksittäisessä asiassa. Toimialayhdistys ja sen jäsenet vastaavat itse toimintansa lainmukaisuudesta. Jos olet epävarma toiminnan lainmukaisuudesta, hankin kilpailuoikeudellista konsultaatiota kilpailuoikeuteen perehtyneeltä asiantuntijalta.

Jos toimialajärjestön ja/tai sen jäsenyritysten katsotaan syyllistyneen lainvastaiseen toimintaan toimialajärjestön toiminnan puitteissa, siitä voi olla seurauksia niin toimialajärjestölle kuin sen jäsenillekin.

Kilpailulain vastaisesta toiminnasta voi seurata siihen osallisina oleville seuraamusmaksu. Seuraamusmaksun määrä on enintään kymmenen prosenttia lainvastaiseen toimintaan osallistuneen yrityksen tai toimialajärjestön vuotuisesta liikevaihdosta. Toimialajärjestön seuraamusmaksun määrää arvioitaessa voidaan ottaa huomioon toimialajärjestön jäsenten liikevaihdot. Lisäksi jäsenet voivat tietyin edellytyksin olla velvollisia maksamaan toimialajärjestölle määrätyn seuraamusmaksun, jos järjestö ei sitä itse kykene maksamaan.

Jos jäsenet esimerkiksi soveltavat toiminnassaan toimialajärjestön lainvastaisia suosituksia tai ovat olleet mukana niitä laatimassa, voidaan jäsenten katsoa olevan osallisia lainvastaiseen toimintaan. Jos taas toimialajärjestö on edesauttanut jäsenten välistä kartellia esimerkiksi järjestämällä kokouksia tai jalostamalla tietoa lainvastaiseen tietojenvaihtoon, voi toimialajärjestö olla jäsenten lisäksi osallinen kartellissa. Toimialajärjestö voi itsenäisestikin olla vastuussa kilpailulain rikkomisesta.

On jokaisen yrityksen ja toimialajärjestön oma asia pitää huoli siitä, että niiden toiminta on kilpailulain mukaista. Toimialajärjestössä olisi myös hyvä olla selkeät ohjeet kilpailulain noudattamisesta. Mikäli et ole varma toiminnan lainmukaisuudesta, pyydä apua kilpailuoikeudellista neuvontaa tarjoavalta asiantuntijalta.

Mikäli tunnistat lainvastaista toimintaa tai huomaat toimialajärjestön kokouksessa käsiteltävän kilpailunvastaisia aiheita, irtisanoudu lainvastaisesta toiminnasta ja tuomitse keskustelu selkeästi sekä poistu kokouksesta. Ilmoita havainnoistasi KKV:lle.

Mikäli huomaat olevasi osallisena kartellissa, voit välttyä kartellista määrättävästä seuraamusmaksusta, mikäli ilmoitat osallisuudestasi KKV:lle. Kartellin ensimmäisenä ilmiantanut yritys vapautuu seuraamusmaksusta kokonaan.

Toimialajärjestö voi välttää törmäyksiä kilpailulainsäädännön kanssa toimimalla esimerkiksi näin:

• Luo kilpailulainsäädännön noudattamisohjelma (ns. compliance-ohjelma) ja varmista, että jäsenet tuntevat sen – tee kilpailulainsäädännön noudattamisesta järjestön arvo.
• Vaadi, että jäsenet poistuvat viivytyksettä sellaisista tilaisuuksista, joissa keskustelu on kilpailullisesti arkaluontoista sekä irtisanoutuvat keskustelusta yksiselitteisesti.
• Huolehdi, että järjestön säännöt ja siihen liittymisen ehdot ovat selkeät, syrjimättömät ja kohtuulliset sekä objektiiviset.
• Huolehdi, että järjestössä mahdollisesti laaditut vakioehdot eivät yhdenmukaista yritysten kilpailukäyttäytymistä, ja että ne ovat ymmärrettävät, selkeät ja asiakkaille kohtuulliset.
• Huolehdi, että järjestön mahdolliset laatusertifioinnit ovat objektiiviset, kohtuulliset ja tasapuoliset sekä kaikkien saatavissa kohtuullisin ehdoin.
• Kannusta jäsenyrityksiä raportoimaan väärinkäytökset järjestölle tai viranomaiselle.
• Puutu, jos havaitset lainvastaista toimintaa! Kilpailulainsäädännön rikkomisesta koituvat seuraamukset voivat olla ankarat niin järjestölle kuin lainvastaiseen toimintaan osallistuville järjestön jäsenillekin. Seuraamusten päälle tulee usein merkittäviä maineriskejä sekä oikeudenkäyntikustannuksia ja resurssipaineita.

• Älä ylläpidä sääntöjä, jotka estävät jäsenistöä tekemästä kaupalliset päätöksensä itsenäisesti omista lähtökohdistaan.
• Älä suosittele jäsenistölle myyntihintoja tai tuotantomääriä taikka hinnankorotuksia tai niiden ajoitusta.
• Älä salli järjestön toimia alustana kilpailijoiden väliselle kielletylle yhteistyölle esimerkiksi hinnoista, asiakkaista taikka tuotantomääristä.
  • Älä salli jäsenten keskustella kilpailullisesti arkaluontoisista tiedoista ja vaihtamasta niistä tietoja keskenään.
  • Älä avusta kielletyssä tietojenvaihdossa äläkä salli muutakaan kiellettyä toimintaa sen enempää järjestön virallisissa kuin epävirallisissakaan tilaisuuksissa.
  • Alustalla ei ole merkitystä. Kyse voi yhtä hyvin olla järjestön tapaamisesta, toimialan sisäisistä WhatsApp – tai muista keskusteluryhmistä, järjestön intra- tai ekstranetistä, puhelinkokouksesta tai muusta vastaavasta alustasta.
• Älä jalosta tai välitä jäsenistöltä mahdollisesti keräämiäsi kilpailun kannalta arkaluontoista tietoa siten, että tietoa on mahdollista käyttää kilpailukäyttäytymisen yhdenmukaistamiseen.
• Älä luo sääntöjä tai käytäntöjä, jotka rajoittavat jäsenten mahdollisuuksia kilpailla toisten jäsenten kanssa esimerkiksi mainostamalla halvempia hintoja tai houkuttelemalla toisten asiakkaita.
• Älä julkaise epämääräisiä perustelemattomia väitteitä, kuten ”Halvempi hinta tarkoittaa huonompaa laatua”.
• Älä estä jäseniä käyttämästä halutessaan muita kuin järjestössä luotuja sopimusehtoja.