Pääkirjoitus: Kohti vihreämpää kilpailupolitiikkaa

Jokaisella meistä on velvoite tulevia sukupolvia kohtaan miettiä omassa työssään, miten voimme edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämä koskee myös kilpailupolitiikkaa. Viime aikoina onkin käyty vilkasta keskustelua siitä, voisiko kilpailijoiden välisen yhteistyön salliminen nykyistä laajemmin EU:n kilpailuoikeuden puitteissa edesauttaa osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaa. KKV nosti tämän kysymyksen esiin vuosi sitten Suomen EU-puheenjohtajakaudella järjestämässä Kilpailu- ja kuluttajapäivässä. Muutosta vaativaan rintamaan ovat liittyneet Hollannin ja Kreikan kilpailuviranomaiset. EU:n komissio on nyt aloittanut selvitykset siitä, voisiko kilpailusääntöjä soveltaa tavalla, joka tukee paremmin komission Vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal).

Kilpailijoiden väliset sopimukset, jotka aiheuttavat kyseistä tuotetta ostaville kuluttajille enemmän haittaa kuin hyötyä, ovat EU:n kilpailuoikeuden nojalla kiellettyjä. Ympäristönsuojelua edistävän yhteistyön myönteisiä vaikutuksia olisi kuitenkin usein perusteltua arvioida laajemmin, eli ottaa huomioon kaikkien kuluttajien saama hyöty, ei vain kyseistä tuotetta ostavien kuluttajien hyöty. Pitäisi myös huomioida kuluttajien pidemmällä aikavälillä saama hyöty ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi solmittuja kilpailua rajoittavia sopimuksia arvioitaessa keskeistä on, mikä on sopimuksen todellinen vaikutus: missä määrin sopimus vähentää ympäristöhaittoja ja voiko sopimuksella olla toisaalta myös esimerkiksi päästöjä lisääviä vaikutuksia muun muassa siksi, että kulutuskysyntä siirtyy muihin tuotteisiin. Vaikutus mahdollisiin päästöoikeuksiin tulee myös ottaa huomioon. Sopimus ei saa myöskään vähentää kilpailevien yritysten kannustimia panostaa vihreään teknologiaan kilpailuedun saamiseksi suhteessa toisiin yrityksiin. Sallittua yhteistyön pitäisi voida olla vähintään silloin, kun saavutettava hyöty ilmastomuutoksen torjumisen osalta on selkeästi merkittävämpi kuin kilpailun rajoittamisella aiheutettava haitta.

Komission nykyinen ohjeistus on riittämätön. Ohjeistuksen uudistaminen on haasteellista, koska ympäristöhaittoja vähentävien sopimusten hyötyjen ja haittojen punninta on vaikeaa ja kilpailuviranomaisten kokemus sopimuksista vähäistä. KKV:n näkemyksen mukaan olisikin syytä vakavasti harkita myös mahdollisuutta hakea komissiolta yksilöllistä poikkeuslupaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi solmittujen sopimusten osalta.

Komissaari Vestager on kehottanut yrityksiä ottamaan yhteyttä komissioon konkreettisten suunnitelmien esittelemiseksi jo ennen ohjeistuksen muuttamista. Yritys voi ottaa yhteyttä myös virastoon neuvonnan saamiseksi. Käännymme tarvittaessa komission puoleen asiassa.

Kirsi Leivo
Kirjoittaja on Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja.


Tämä artikkeli on osa KKV:n uutiskirjettä 5/2020.