Kilpailu- ja kuluttajavirasto on viime aikoina panostanut entistä voimakkaammin vaikutusarviointiin. Erityisen suureen rooliin vaikutusten arviointi nousee viraston kannalta silloin, kun säädetään markkinoiden toimivuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä.
Vaikutustenarviointi ja valvontatoimien tietopohja ovat kehittyneet rinnakkain
Hallituksen esitysten vaikutustenarviointi on ollut pakollista kauan. Käytännössä lainsäädännön uudistukset valmistellaan ministeriöissä hallituksen esityksiksi, joissa kuvataan voimassa oleva lainsäädäntö ja siihen tehtävät muutokset. Kokonaisuuteen kuuluu etukäteisarviointi siitä, miten esitetyt muutokset vaikuttavat talouteen, ympäristöön, yrityksiin ja sukupuolten tasa-arvoon. Perinteisesti on ajateltu, että hallituksen esityksestä vastaava virkamies hallitsee koko kokonaisuuden vaikutusarvioineen.
Taloustieteen ”empiirinen vallankumous” on kuitenkin kasvavassa määrin johtamassa tilanteisiin, joissa vaikutusarviointien tekemiseen ja syvällisempään ymmärtämiseen on mahdollista käyttää myös tilastoaineistojen muokkaamiseen ja tulkintaan erikoistuneita asiantuntijoita.
Vastaava murros on käynnissä myös kilpailuvalvonnassa. Keskustelua käydään siitä, missä asioissa riittää juridisten rikkomusten havaitseminen ja milloin rikkomusten vaikutuksista edellytetään näyttöä. Tällöin päädytään usein myös keskusteluihin siitä, millainen empiirinen näyttö on uskottavaa.
Myös kuluttajan aseman muutoksia voidaan arvioida luotettavammin, kun tilastoaineistoja pystytään hyödyntämään aikaisempaa enemmän vaikutusarviontiin sopivilla menetelmillä. Kuluttajapolitiikan puolella on jo valmiiksi pitkä perinne kuluttajan aseman empiirisestä arvioinnista.
Hyvä vaikutusarviointi kertoo, mikä muuttuu ja mitä siitä seuraa
Kun arvioidaan jonkin uudistuksen vaikutuksia, on tiedettävä, mikä muuttuu ja kuinka paljon, ketä muutos koskee ja kuinka paljon heitä on, ja miten arvioidaan muutoksen kohteena olevien reagoivan.
Mitä suurempi uudistus on, sitä suurempi on vaikutus. Mitä enemmän uudistukseen liitetään reunaehtoja sen suhteen, ketä tai mitä muutos saa koskea, sitä pienempi on uudistuksen kokonaisvaikutus. Parhaimmillaan uudistuksesta aiheutuvan reaktion määrittämiseen käytetään tutkimustietoa. Aiemmin tai muualla toteutettu uudistus auttaa arvioimaan sitä, miten paljon ihmiset tai yritykset ovat reagoineet vastaavantyyppiseen uudistukseen.
Vaikutustenarvioinnin ja valvonnan yhteiskehittämisestä hyötyvät molemmat
Valvonnan keinoin ei aina pystytä puuttumaan asioihin, joihin tarvitaan muutosta. Markkinoiden ongelmiin voidaan puuttua kilpailu- ja kuluttajansuojavalvonnan lisäksi muuttamalla myös lainsäädäntöä.
Vaikutustenarviointi voi osaltaan vastata lainsäädäntömuutostarpeisiin arvioimalla muutosvaihtoehtojen vaikutuksia. Ja parhaimmillaan markkinat saadaan toimimaan huolellisesti suunnitellun lainsäädännön avulla niin, että valvontatoimia ei tarvita lainkaan.
Tuulia Hakola-Uusitalo
Kirjoittaja on Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusjohtaja
Tämä artikkeli on osa KKV:n uutiskirjettä 5/2019.