Vuosittaista KKV-päivää vietettiin marraskuussa koronapandemian vuoksi virtuaalisesti teemalla Talouden ja vallan rakenteet rutisevat – Pitääkö kilpailu- ja kuluttajapolitiikan muuttua? Tapahtumaan oli ilmoittautunut lähes 700 osallistujaa. Päivän aikana käsiteltiin Kiinan ja Yhdysvaltojen taloutta, digitalisaatiota, ilmastonmuutosta ja koronakriisiä.
Esityksessään Miten digitalisaatio vaikuttaa yritysten rakenteisiin professori Bengt Holmström käsitteli sitä, miten digitalisaatio on muokannut maailmantalouden voimasuhteita. Kiina on onnistunut muutamassa vuosikymmenessä tekemään jättimäisen digiloikan suoraan mobiiliin verkkoon ja maksujärjestelmiin. Maassa alustojen välinen kilpailu on myös kovempaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja on pidetty huolta siitä, ettei yksittäinen yritys pääse määräävään markkina-asemaan. Kiinassa alustatalouden ja digitalisaation ympärille onkin syntynyt monia kilpailevia ekosysteemejä. USA:n vahvuudeksi Holmström nosti muun muassa huipputeknologian ja perustutkimuksen vahvan aseman ja maan lahjakkuusvarannon. Professorin mukaan myös EU:ssa tulisi vahvemmin herätä Kiinan ja Yhdysvaltojen tilanteeseen, jottei EU jäisi sivuraiteelle siirryttäessä yhä digitalisoituvampaan talousjärjestelmään.
Holmströmin mukaan digitalisaatio on luonut yhä monia ratkaisemattomia kysymyksiä, joihin nyt tulisi keskittyä. Esimerkkeinä professori mainitsi datan omistusoikeuden, sillä toimiva vaihdanta ja toisaalta myös kuluttajien ja käyttäjien turvaaminen edellyttää selkeitä omistussuhteita ja tietoa siitä, kuka käyttäjädatan omistaa. Digitalisaatio haastaa myös kilpailupolitiikan, kun on varmistettava, etteivät hyödyt valu vain muutamille alustajäteille. Tämän vuoksi myös alustojen sääntelykysymykset ovat erittäin keskeisiä.
Myös tutkimusprofessori Mika Maliranta tarkasteli Kiinan taloutta ja sen suhdetta eurooppalaiseen kilpailu- ja kuluttajapolitiikkaan. Kiinan talouskasvu ja panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan nostavat Kiinan painoarvoa maailmantaloudessa. On nähtävillä, että Kiinan kilpailusäännöt ovat lähentymässä eurooppalaista ja yhdysvaltalaista sääntelyä, vaikkakin käytännössä esimerkiksi valtio-omisteisten yhtiöiden rooli on yhä vahva ja esimerkiksi kilpairikkomuksista annetut sakot ovat olleet suhteellisen pieniä. EU:n kannalta on tärkeää pohtia, millainen Kiinan instituutioiden tulevaisuus on.
Alustatalous tuo uusia haasteita
Alusta- ja jakamistaloutta tutkiva väitöskirjatutkija Jenna Päläs puolestaan käsitteli omassa puheenvuorossaan alustojen oikeudellista sääntelyä. Alustatalous muuttaa olennaisesti kuluttajien ja yritysten toimintaympäristöjä. Siksi myös juridiikan olisi tultava uuteen aikaan, ja sääntelyssä tulisi huomioida alustojen erityiskysymykset, Päläs totesi. Haasteena alustatalouden sääntelylle on kuitenkin tutkijan mukaan sen moninaisuus. Etenkin alustojen oikeudellinen asema on hankala kysymys, sillä usein on epäselvää, toimiiko alusta itse vain välittäjäasemassa, vai onko sillä jokin laajempi rooli. Lisäksi sama toimija voi alustalla olla useassa eri roolissa käyttäjänä ja tarjoajana. Alustatalouteen voidaan osallistua puhtaan liiketoiminnallisten syiden vuoksi myös esimerkiksi sosiaalisten tai henkilökohtaisten taloudellisten tavoitteiden vuoksi.
Alustatalous asettaa haasteita myös kuluttajapolitiikalle. Päläksen mukaan on mietittävä, miten alustatoimijoita tulisi juridisesti lähestyä. Tulisiko esimerkiksi virhevastuukysymykset ulottaa koskemaan selvemmin myös alustatoimijoita, vai tarvitaanko lainsäädäntöön täysin päivitetyt ja erilliset alustavelvoitteet. Alustatalouden sääntelyssä tasapainoillaan Päläksen mukaan ylisääntelyn, innovaatioiden ja vastuullisuuden toteutumisen välillä.
Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen pohti omassa puheenvuorossaan digitalisaation vaikutusta kuluttajuuteen ja kuluttajien valinnanvapauteen. Vaikka digitalisaatio tuo kuluttajille uusia mahdollisuuksia, yritykset voivat myös hyödyntää sitä tavoin, jotka todellisuudessa kaventavat kuluttajien valinnanvapautta. Esimerkiksi digijättien kuluttajista keräämä tieto mahdollistaa ostopäätösten ohjailun. Väänänen korosti, että aito valinnanvapaus edellyttäisi sitä, että kuluttajat voivat vertailla tuotteita ilman manipulointia ja päätöksentekoon kiirehtimistä. Onkin kiinnitettävä huomioita siihen, että kuluttajilla on aito mahdollisuus vertailla ja kilpailuttaa tuotteita ja hallita omia tietojaan.
Ilmastonmuutos huomioitava kilpailupolitiikassa
KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo totesi puheenvuorossaan, että nyt on aika keskustella siitä, miten kilpailupolitiikka huomioi ilmastonmuutoksen. Kyse on etenkin siitä, missä määrin kilpailevat yritykset voivat tehdä keskenään yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vaikka kysyntää kestävästi tuotetuille vaihtoehdoille on, ovat kuluttajien arvot yhä osin ristiriidassa ostopäätösten kanssa, eikä kulutuskysyntä itsessään riitä ohjaamaan markkinoita. Myös monet markkinoiden sääntelykeinot ovat osoittautuneet hitaiksi, ja esimerkiksi päästökaupan hinta on niin alhainen, ettei se riittävästi kannusta vihreään teknologiaan investoimiseen.
Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaankin ripeitä keinoja laajalla rintamalla, ja myös kilpailupolitiikassa tulisi pohtia, miten voitaisiin mahdollistaa se, että yritykset voisivat yhdessä sopia siirtymisestä vihreämpään teknologiaan. Nyt yhteistyötä on pidetty kiellettynä, jos se nostaa kuluttajien tuotteista maksamia hintoja. Leivon mukaan komissio voisi muuttaa ohjeistustaan niin, että voitaisiin huomioida laajemmin kaikkien kuluttajien etu, kun arvioidaan yritysten välistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Leivo kirjoittaa aiheesta myös tämän uutiskirjeen pääkirjoituksessa Kohti vihreämpää kilpailupolitiikkaa.
Koronapandemiasta jää talouteen pitkät jäljet
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä arvioi koronakriisin pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja talouspolitiikkaan. Vihriälä arvioi, että koronapandemiasta seuraavat makrotaloudelliset vaikutukset näkyvät vielä pitkään pandemian päättymisen jälkeen. Yleinen epävarmuus ja yritysten velkaantuminen uhkaavat myös investointeja. Velkarahoitus ja suorat tuet saattavat vähentää tuottavuutta, kun markkinoille jää niin kutsuttuja zombiyrityksiä, joiden liiketoiminta ei todellisuudessa ole kestävällä pohjalla. Pandemia saattaa myös aiheuttaa pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä. Vihriälä toteaa esityksessään, että osalla shokin seurauksena työttömäksi jäävistä työttömyys tulee pitkittymään. Lisäksi pandemia saattaa muuttaa kysynnän rakennetta, mikä voi heijastua etenkin palvelualoihin ja aiheuttaa rakennetyöttömyyttä.
Vihriälä näkee, että koronakriisi saattaa vaikuttaa myös tuotantoon monin tavoin. Kriisi toi esiin ongelmia monien yritysten toimitusketjuissa, ja varautuminen ja tuotantoketjujen turvaaminen nousevat tärkeämpään asemaan. Tällä voi olla negatiivinen vaikutus tuottavuuteen etenkin tavarantuotannossa. Toisaalta palvelualoilla paikkasidonnaisuus menettää merkitystään, ja palvelutuotannon markkinat voivat laajentua ja kilpailu kiristyä. Paikkasidonnaisuuden väheneminen myös korostaa osaltaan globaalien alustayritysten vahvaa asemaa.
Vihriälä totesi, että pandemia vaikuttaa myös merkittävästi talouspolitiikkaan. Korot tulevat luultavasti olemaan pitkään alhaiset, mikä kaventaa rahapolitiikan liikkumatilaa ja näin korostaa finanssipolitiikan roolia talouden ohjaamisen työkaluna. Julkisen velan kasvu myös luo tarpeen vakautukseen eli verojen kiristyksiin ja menoleikkauksiin. Vihriälä näkee, että pandemia on myös osaltaan korostanut valtioiden roolia, mikä saattaa luoda painetta uudenlaiseen sääntelyyn ja toimivaltojen lisäämiseen.
Esitysten jälkeen KKV-päivässä järjestettiin paneelikeskustelu, jossa jatkettiin päivän teemojen käsittelyä. Mukana paneelissa olivat puheenjohtajana KKV:n tutkimusprofessori Mika Maliranta ja keskustelijoina osakas Mikko Alkio Avance Asianajotoimistosta, professori Mika Pantzar Helsingin yliopistosta, KKV:n johtaja Anja Peltonen, tutkija Jenna Päläs Lapin yliopistosta ja KKV:n johtaja Maarit Taurula.
KKV-päivän tallenne ja esitykset löytyvät sivuiltamme: kkv.fi/kkvpaiva
Tämä artikkeli on osa KKV:n uutiskirjettä 5/2020.