Euroopan komissio antoi kesällä 2021 ehdotuksen uudeksi direktiiviksi kuluttajaluotoista, jolla on tarkoitus korvata vuoden 2008 direktiivi. KKV suhtautuu sääntelyn uudistamiseen myönteisesti, mutta kiinnittää huomiota sen varmistamiseen, ettei sääntelyllä tahattomasti heikennetä saavutettua kuluttajansuojan tasoa.
Euroopan komission arvioinnin mukaan voimassa oleva kulutusluottodirektiivi ei ole täysin onnistunut takaamaan kuluttajansuojan korkeaa tasoa. Direktiivin sallima kansallinen liikkumavara ja tietyt epäselvät sanamuodot ovat johtaneet jäsenvaltioiden kesken erilaiseen ja sisämarkkinoiden kehitystä jarruttavaan kansalliseen lainsäädäntöön. Tämän lisäksi luottomarkkinat Euroopassa ovat muuttuneet. Digitalisaatio on tuonut markkinoille uudenlaisia toimijoita, menettelyjä ja tuotteita. Viimeisimpänä kysymyksiä direktiivin muutostarpeista on herättänyt Covid-19-pandemia ja sen taloudelliset vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajiin.
Kuluttajansuojaa ja sisämarkkinoiden yhdenmukaistamista
Uusi direktiivi koskisi vanhan direktiivin tavoin koko luottosopimuksen elinkaarta aina sopimuksen mainostamisesta, tekemisestä ja sisällöstä sopimuksen päättämiseen asti. Ehdotuksen myötä kulutusluottoja koskeva sääntely yhdenmukaistuisi monilta osin asuntoluottoja koskevan sääntelyn kanssa. Direktiiviehdotuksen lopullinen muoto ei ole vielä selvillä ja se vaatii vielä EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksynnän. Direktiiviin ehdotetaan muun muassa seuraavia muutoksia:
Direktiiviä sovellettaisiin nykyistä laajempaan joukkoon luottoja ja markkinatoimijoita, kuten alle 200 euron suuruisiin luottoihin ja joukkorahoitusalustoihin.
- Luotonhakijan tulisi saada kattavammin tietoja luotosta ja ennen sopimuksen tekemistä annettavien tietojen antamistapaa muutettaisiin.
- Jäsenvaltioiden tulisi säätää luoton kustannusten enimmäismäärästä.
- Kuluttajalta edellytettäisiin nimenomaista suostumusta lisäpalveluiden ostamiseen.
- Luottokelpoisuuden arviointiin tulisi muutoksia ja automaattiseen päätöksentekoon ja profilointiin kokonaan uusia vaatimuksia.
- Luotonantajille ja eräille muille tahoille asetettaisiin menettelytapa- ja pätevyysvaatimuksia.
- Kytkykauppa tulisi pääsääntöisesti kieltää.
Voimassa olevan direktiivin salliman liikkumavaran vuoksi ehdotettu direktiivi merkitsisi eri jäsenvaltioissa erilaisia täytäntöönpanotoimia. Esimerkiksi Suomessa luottoja koskeva sääntely on jo ulotettu joihinkin muihinkin kuin vanhan direktiivin edellyttämiin luottoihin ja toimijoihin, ja luottojen kytkykauppa on kielletty. Samoin luotoista perittävien kustannusten enimmäismäärää on kiristetty vuonna 2019 ja tilapäisesti vuosina 2020–2021.
Direktiiviehdotuksessa viilaamista
Kilpailu- ja kuluttajavirasto kannattaa kulutusluottoja koskevan sääntelyn uudistamista ja tukee direktiiviehdotuksen tavoitteita varmistaa kuluttajansuojan korkea taso ja kehittää luottoja koskevia sisämarkkinoita. KKV pitää tärkeänä vastata luottomarkkinoiden kehittymiseen ja digitalisaatioon, mutta kiinnittää asiantuntijalausunnossaan huomiota sen varmistamiseen, ettei sääntelyllä tahattomasti heikennetä saavutettua kuluttajansuojan tasoa. KKV toivoo muutoksia erityisesti ennen sopimuksen tekemistä annettavien tietojen antamistapaa koskeviin artikloihin ja tiettyjen keskeisten käsitteiden tarkkuuteen. KKV:n näkemyksen mukaan ehdotettu sääntely ei kaikilta osin tue sitä, että luotonhakija pystyisi huolellisesti harkitsemaan luoton tarvetta ja toisaalta vertailemaan eri luotonantajien tarjoamia luottoja. Direktiivin käsitteiden tarkkuudella puolestaan on merkitystä soveltamiskäytännön yhdenmukaisuuden ja jatkuvuuden kannalta.
Tämä artikkeli on osa kuluttaja-asiamiehen uutiskirjettä 5/2021