Kuluttaja-asiamies ja aluehallintovirastot ovat yhdessä selvittäneet, miten asuntojen ja piha-alueiden korjaus- ja remonttitöihin liittyviä luottoja markkinoidaan kuluttajille. Erityisesti verkossa tarjottuja luottoja markkinoidaan osin puutteellisesti.
Korona-aika on kuluttaja-asiamiehen havaintojen mukaan vauhdittanut remontti- ja korjauspalveluiden tarjontaa. Kuluttaja-asiamies ja aluehallintovirastot selvittivät yhdessä, miten yritykset markkinoivat asuntojen ja piha-alueiden remontointiin sekä rakennustarvikkeisiin liittyviä luottoja.
Yhteisen valvontakampanjan tarkoituksena oli saada kokonaiskuva siitä, tarjottiinko näille palveluille ja tuotteille ylipäänsä rahoitusta ja miten rahoitustarjouksia markkinoitiin. Aluehallintovirastot keräsivät tietoa omilta alueiltaan loppuvuodesta 2020.
Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa printti- ja verkkomarkkinointia, rahoittajaan liittyvien tietojen ilmoittamista sekä lain edellyttämien luottotietojen ilmoittamista ja esittämistä.
Puutteita erityisesti luoton tiedoista kertomisessa
Sekä remontti- ja korjauspalveluiden että niihin liittyvien tarvikkeiden rahoittamiseksi tarjottuja luottoja markkinointiin pääosin verkossa, eikä printtimainoksia juuri ollut. Mainoksissa oli puutteita erityisesti luottoa koskevien tietojen ilmoittamisessa, sillä yritykset eivät kertoneet kaikkia lain edellyttämiä tietoja.
Kuluttajansuojalain mukaan luottotarjousten esittelyn yhteydessä kuluttajalle pitää kertoa
- luoton todellinen vuosikorko
- luoton korko ja muut luottokustannukset
- luoton määrä tai luottoraja
- sopimuksen kesto
- luottokustannusten yhteismäärä ja
- maksuerien määrä.
Verkkomarkkinoinnissa tuotteen hintatiedon yhteydessä ilmoitettiin yleensä luoton kuukausierä ja maksuaika. Kuluttajan huomio pyrittiin kiinnittämään näihin tietoihin myös näyttävien värien ja erilaisten fonttikokojen avulla. Muut luoton tiedot oli usein sijoitettu linkin tai kursorin taakse. Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan tällainen menettely on omiaan sille, että kuluttajan huomio kiinnittyy markkinoinnissa korostettuihin seikkoihin luoton tietojen sijaan.
Vaikka luoton tietojen ilmoittamisessa esiintyi selkeitä puutteita, luotto ei näytellyt markkinoinnin pääosaa, vaan keskiössä oli tarjottu tuote.
Huomiota kiinnitettävä tietojen esittämistapaan
Myös luoton rahoittajaan ja luottokorttityyppiin liittyvät tiedot olivat hankalasti löydettävissä remonttipalveluiden markkinoinnissa. Nämä tiedot löytyivätkin pääosin vain rahoittajan sivuilta, jonne yritykset olivat laittaneet linkin omilta verkkosivuiltaan. Printtimainoksissa rahoittaja mainittiin ani harvoin.
Havaitut puutteet kertaantuivat luotonantajien verkkomarkkinoinnissa, sillä myöskään rahoittajat eivät kertoneet sivuillaan riittävästi tietoa tarjotuista luotoista. Useat rahoittajat esittivät lakisääteiset tiedot niin, että osa luoton tiedoista oli piilossa tai niitä sai etsiä usean linkin takaa. Monesti tarkemmat tiedot sai esille vasta, kun yksittäisen tiedon päälle asetettiin kursori.
Kuluttaja-asiamies muistuttaa, että luottojen markkinoinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota tietojen esitystapaan. Tiedot on annettava selkeästi ja tiiviinä kokonaisuutena eikä niitä saa ripotella esimerkiksi eri puolille verkkosivuja. Kuluttajan on nähtävä kaikki tiedot vaivattomasti yhdellä kertaa.
Yhteisillä valvontakampanjoilla pitkät perinteet
Kuluttaja-asiamies ja aluehallintovirastot ovat tehneet yhteisiä valvontakampanjoita vuodesta 1993. Vuoden 2019 valvontakampanjassa tarkasteltiin autojen ja muiden liikennevälineiden rahoittamiseksi tarjottujen luottojen markkinointia. Autoluottojen markkinoinnissa havaittiin samoja ongelmia kuin remonttipalveluiden rahoittamiseksi tarjotuissa luotoissa.
Lisää aiheesta:
Tämä artikkeli on osa Kuluttaja-asiamiehen uutiskirjettä 2/2021