Lausunto huoneenvuokralakityöryhmän mietinnöstä

Lausunto oikeusministeriölle 11.2.2025

Diaarinumero KKV/1379/03.02/2024

Lausunto huoneenvuokralakityöryhmän mietinnöstä

Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa huoneenvuokralakityöryhmän mietinnöstä (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2024:41). Lausunto on pyydetty antamaan kysymyksittäin lausuntopalvelu.fi -palvelussa.

Vakuus (AHVL 8 §)

Kannatatteko 30 päivän määräaikaa? Tulisiko määräajan olla ehdotettua lyhyempi tai pidempi?

KKV jätti työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen koskien vuokravakuuden palauttamisaikaa (mietinnön sivut 356–363). KKV katsoo, että vakuuden palauttamista koskeva 30 vuorokauden määräaika vuokrasopimuksen päättymisestä tai sen jälkeen tapahtuneesta hallinnan luovutuksesta on liian pitkä ja suosii yksipuolisesti vuokranantajaa vuokralaisen vahingoksi.

Kannatatteko vuokranantajalle asetettua vakiokorvausvelvollisuutta? Onko ehdotettu vakiokorvaus määrältään perusteltu?

Vakiokorvauksen asettaminen ei KKV:n näkemyksen mukaan muuta sitä, että 30 päivän pituinen määräaika suosii yksipuolisesti vuokranantajaa vuokralaisen vahingoksi. KKV katsoo, että ehdotettua vakiokorvausta tulisi laajentaa niin, että se kattaisi myös tilanteet, joissa vakuus on pidätetty perusteettomasti.

Millaisia käytännön ongelmia ehdotettu sääntely voisi mielestänne aiheuttaa?

Kuten KKV on eriävässä mielipiteessään tuonut esille, sen kokemuksen mukaan vakuuksia koskevat ongelmat eivät niinkään liity vuokranantajan passiivisuuteen ilmoittaa vakuuden pidättämisestä, vaan siihen onko vakuuden pidättämiseen asianmukaiset perusteet. KKV katsoo, että ehdotettu säännös ei tule ratkaisemaan näitä ongelmia.
KKV eriävän mielipiteensä mukaisesti katsoo, että vakuuden palauttamista koskevassa 8 §:ssä tulisi lisäksi säätää vuokralaisen oikeudesta itse korjata puutteellisesti tehty siivous tai huoneiston kunto.

Vuokran määräytyminen (AHVL 27 § ja AHVL 32 §)

Kannatatteko sitä, että korotettu vuokra tulee voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemistä lähinnä seuraavan vuokranmaksukauden alusta, vai tulisiko mainitun ajan olla lyhyempi tai pidempi?

KKV ei kannata ehdotettua kuukauden ilmoitusaikaa. KKV katsoo, että korotetun vuokran tulisi tulla voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Pidempi korotusaika olisi tarpeen erityisesti silloin, kun vuokran kertakorotus on huomattava esimerkiksi sen vuoksi, että vuokranantaja käyttää oikeuttaan vedota vuokrankorotusehdon tai -perusteen taannehtivaan vaikutukseen. KKV katsoo, että kahden kuukauden ilmoitusaika ei heikentäisi vuokranantajan oikeutta muutoksiin, mutta jättäisi vuokralaiselle aikaa sopeuttaa taloutensa tulevaan muutokseen. Säännös olisi tällöin myös yhdenmukainen lain 32 §:n 1 momentin kanssa.

Vuokranantajan ja vuokralaisen irtisanomisaika (AHVL 52 §:n 2 ja 3 mom.)

Kannatatteko ehdotettua muutosta vuokranantajan kolmen kuukauden irtisanomisajan ulottamisesta alle kaksi vuotta kestäneisiin vuokrasuhteisiin nykyisestä yhdestä vuodesta?

Kuten KKV on eriävässä mielipiteessään todennut, se pitää ehdotusta vuokranantajan irtisanomisajan lyhentämisestä perusteettomana ja katsoo, että ehdotettu muutos heikentää olennaisesti kuluttajan asemaa.

Tulisiko irtisanomisaikaa koskevia säännöksiä muuttaa jollain muulla tavalla?

KKV ei näe tarvetta voimassaolevan säännöksen muuttamiselle.

Muuttopäivää koskeva olettamasäännös (AHVL 68 §)

Kannatatteko, että muuttopäivää koskevaa olettamasäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa se olisi vuokrasopimuksen päättymispäivä?

KKV kannattaa sääntelyn pitämistä ennallaan. Ehdotettu muutos on omiaan aiheuttamaan kustannuksia ja haittaa vuokralaiselle, kun tämä ei pääse suoraan muuttamaan asunnosta seuraavaan, vaan joutuu esimerkiksi varastoimaan tavarat
päiväksi.

Vuokrasuhteen päätyttyä huoneistoon jäänyt omaisuus (AHVL 68 a §)

Ovatko ehdotetut ajat omaisuuden siirtymisestä vuokranantajan omistukseen (1 kk ja 6 kk) asianmukaiset, vai tulisiko niiden olla lyhyempiä tai pidempiä?

KKV pitää ehdotettua yhden kuukauden aikaa liian lyhyenä. Aika on lyhyt verrattuna esimerkiksi löytötavaralain ja lain elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine mukaiseen kolmen kuukauden aikarajaan. Myös Ruotsissa on käytössä 3 kuukauden määräaika.

Tulisiko vuokralaisella tai muulla asukkaalla mahdollisesti oleva pätevä syy, minkä vuoksi hän ei pääse noutamaan omaisuutta määräajassa, huomioida jollakin tapaa ehdotuksessa? Jos, niin miten ja minkälaisissa tilanteissa?
KKV katsoo, että säännöksen tulisi huomioida tilanteet, joissa vuokralaisella on pätevä este olla noutamatta omaisuutta.

Vaikutukset

Liittyykö arviointiin näkemyksenne mukaan epätarkkuuksia tai epäselvyyksiä?

Kuten KKV on eriävässä mielipiteessään tuonut esille, vuokravakuuksia kokevat riidat liittyvät yleensä vakuuden pidättämiseen perusteisiin, ei siihen ilmoittaako vuokranantaja pidätyksestä. KKV kiinnittää myös huomiota siihen, että ehdotettu 30 päivän määräaika tulee käytännössä pidentämään vakuuden palautusaikoja, ei nopeuttamaan vakuuksien palauttamista vuokralaisille niin kuin ehdotuksessa esitetään.