Lausunto Finanssivalvonnalle 8.4.2019
Dnro KKV/323/03.02/2019
Finanssivalvonta on pyytänyt lausuntoa pankkitunnisteiden mahdollisista muutoksista toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) johdosta. Erityisesti Finanssivalvonta on pyytänyt näkemyksiä siitä, mitä seikkoja toisaalta pankkien ja toisaalta Finanssivalvonnan pankkeja valvovana viranomaisena tulisi ottaa huomioon tunnuslukulistoja korvaavien laitteiden ja sovellusten tarjonnassa, käyttöönotossa ja muutosprosessin toteuttamisessa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää lausuntonaan seuraavaa:
Pankkien tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa luottolaitoslain (610/2014) 15 luvun säännöksiä. Asiakkaalla on lain 15 luvun 6 §:n mukaan oikeus verkkopankkitunnuksiin ja muihin peruspankkipalveluihin. Peruspankkipalveluita on tarjottava ja ne on hinnoiteltava yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi kaikille laillisesti ETA-alueella asuville kuluttajille. Kuluttajilta peruspankkipalveluista veloitettavien maksujen tulee olla kohtuullisia ja vastattava niistä pankille aiheutuvia todellisia kustannuksia.
Pankkien on myös kohtuullisesti mukautettava peruspankkipalveluiden tarjoamistaan toimintarajoitteisille ja ikääntyneille sopiviksi. Kun suunnitellaan, tarjotaan ja käyttöönotetaan tunnistautumisvälineitä, onkin pidettävä huoli siitä, että myös erityisryhmien tarpeet huomioidaan tunnistautumisvälineiden suunnittelussa riittävällä tavalla. Lisäksi pankkien tulee mahdollisia muutoksia toteuttaessaan varata kuluttajille riittävän pitkä siirtymäaika.
Peruspankkipalveluissa on nimensä mukaisesti kyse ihmisten perustavanlaatuisista palveluista, joiden käyttömahdollisuus itsenäisesti on keskeinen jopa itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta. Kuluttaja, joka kykenee hoitamaan laskujensa maksamisen verkkopankissa puhelinta selvästi suuremmalla näytöllä varustetulla tietokoneella fyysistä avainlukulistaa käyttäen, ei välttämättä esimerkiksi fyysisten toimintarajoitteiden takia kykene tekemään sitä älypuhelimella. Jos älypuhelinsovellus on ainoa vaihtoehto, voi tällainen kuluttaja joutua luopumaan kokonaan itsenäisestä pankkiasioiden hoitamisesta ja käytännössä siis hankkimaan itselleen edunvalvojan. Kaikkia laskuja ei nimittäin voida siirtää suoramaksuun ja maksukuorien käyttäminen edellyttää joko kalliin paperilaskun tilaamista tai oman printterin hankintaa, jolla sähköisen laskun voisi tulostaa maksukuoreen pantavaksi. Tällaiset seuraukset vaikuttavat kohtuuttomilta.
Kaikilla kuluttajilla ei ole käytössään älylaitetta, jolla hoitaa tunnistautumistaan ja verkkoasiointiaan. Kuten kuluttaja-asiamies toi Finanssivalvonnan peruspankkipalveluselvitykseen 2018 (FIVA 25/02.01.03/2018) antamassaan vastauksessa 5.9.2018 esille, se, ettei kuluttajalla ole käytössään älypuhelinta, johtuu useimmiten henkilön vähävaraisuudesta, vammaisuudesta tai iäkkyydestä.
Kuluttajailmoituksissa on noussut myös yleinen huoli siitä, että kun kaikki palvelut linkittyvät älylaitteisiin ja sovellukset edellyttävät puhelinten ja ohjelmistojen uusia versioita, niin osa kuluttajista jää väistämättä palveluiden ulkopuolelle, jos he eivät syystä tai toisesta pysty uusimaan älypuhelintaan riittävän usein.
Suomessa markkinoilla olevat tunnuslukulaitteet eivät ole vastanneet siihen tarpeeseen, millainen paperisen tunnuslukulistan korvaavan palvelun tulisi olla. Tämä käy ilmi kuluttajaviranomaisille tulleesta palautteesta. Tunnuslukulaite on koettu hankalaksi käyttää, eikä näkörajoitteisia ja ikääntyviä kuluttajia ole ilmoitusten mukaan riittävästi huomioitu uudistuksessa.
Pankkien on tärkeää huolehtia tunnistamisvälineiden riittävistä varajärjestelyistä myös älylaitteiden korjaus- ja huoltotilanteissa. KKV:n matkapuhelinten kuluttajaongelmista tekemän selvityksen (4/2018) perusteella kuluttajien arkea hankaloittaa kohtuuttomasti se, että he joutuvat olemaan pitkään ilman matkapuhelimiaan, jolloin verkkopankissa ja muissa vahvaa tunnistamista edellyttävissä verkkopalveluissa asiointi hankaloituu.