Lausunto valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajan oikeuksista multimodaalisten matkojen yhteydessä (U 90/2023 vp)

Diaarinumero KKV/167/03.03/2024

Lausunto valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajan oikeuksista multimodaalisten matkojen yhteydessä (U 90/2023 vp)

Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) lausuntoa valtioneuvoston kirjelmästä U 90/2023vp eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajan oikeuksista multimodaalisten matkojen yhteydessä. KKV kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

KKV kannattaa matkustajan oikeuksien laajentamista koskemaan eri liikennemuotoja yhdisteleviä matkoja. KKV pitää myös valtioneuvoston U-kirjelmässään ilmaisemaa kantaa komission ehdotukseen ja lähestymistapaa jatkoneuvotteluihin kannatettavina.

KKV pitää tärkeänä määritelmien yksiselitteisyyttä sen takaamiseksi, että eri toimijoiden roolit ja vastuut, etenkin suhteessa matkustajaan ovat selkeitä. Erityisesti ehdotuksessa käytetty välittäjän määritelmä on ristiriitainen ja vaikeaselkoinen. Välittäjän määritelmällä on laajempaa merkitystä myös siksi, että sen pitäisi olla yhdenmukainen myös muissa matkustajan suojaksi annetuissa instrumenteissa esiintyvien säännösten ja yleisen sopimusoikeuden kannalta.

Valtioneuvoston tavoin KKV pitää tärkeänä, että korvaushakemukset tulee voida tehdä joustavasti nykyaikaisia saavutettavia ja monikanavaisia menetelmiä käyttäen. Asetus ei saa johtaa siihen, että vakiolomake tai viimekädessä digitaaliset sovellukset olisivat käytännössä ainoat sallitut kanavat niiden kiistattomista hyödyistä huolimatta. Tulevaisuudessakin tulee palvella yhdenvertaisesti niitä kuluttajia, joilla ei ole kykyä tai uusimpia laitteita digitaalisten järjestelmien hyödyntämiseksi. Vakiokorvausten osalta puolestaan tulisi pyrkiä mahdollisimman johdonmukaiseen lähestymistapaan eri liikennemuotojen ja multimodaalisten matkaketjujen kesken, eikä oikeusepävarmuutta sovellettavista säännöksistä saisi päästä syntymään.

Vaikka KKV kannattaakin riskiperusteista lähestymistapaa asetuksen valvontaan, on olennaisen tärkeää, että kansallisilla valvontaviranomaisilla itsellään säilyy mahdollisuus päättää tehtäviensä priorisoinnista ja valvonnassaan noudattamista toimintatavoista. Komission ehdotuksessa esitetyt yksityiskohtaiset säännökset valvonnan toteuttamisesta ja etenkin ehdotus siitä, että komissiolla olisi oikeus määrätä kansallinen viranomainen tutkimaan komission epäilyttäväksi katsomaa menettelyä tietyn ajan kuluessa, saattaisivat toteutuessaan haitata tai jopa vaarantaa kuluttaja-asioiden tarkoituksenmukaista valvontaa tulevaisuudessa, kun sama valvontamalli on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa muissakin matkustusmuodoissa nyt käsiteltävän ehdotuksen kanssa samanaikaisesti annetun ”Matkustajanoikeuksien tehokkaamman toimeenpanon edistämiseksi unionissa” -ehdotuksen myötä (U 93/2023 vp). Laajan yleistoimivallan omaavalle kuluttajaviranomaiselle kovin määrämuotoinen ja komissiojohteinen valvonta sopisi kokonaisvaltaisen priorisointiharkinnan ja rajallisten resurssien kohdentamisen kannalta huonosti ja saattaisi vaatia kohtuuttoman osan työpanoksesta muun valvonnan ja painavampien kuluttajaongelmien kustannuksella.