Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 6.11.2024
Diaarinumero KKV/1097/03.02/2024
Lausunto yksityisen kopioinnin hyvityksen uudistamisesta – Selvityshenkilön kysely
OKM on asettanut hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon selvityshenkilöksi tehtävänään esittää ministeriölle ratkaisuehdotus tai vaihtoehtoisia ehdotuksia siitä, miten yksityisen kopioinnin hyvitys olisi mahdollista järjestää niin, että hyvitysjärjestelmän voidaan kokonaisuutena arvioiden katsoa olevan direktiivin 2001/29/EY (tietoyhteiskuntadirektiivi) mukainen.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) lausuu kysymyksiin 3, 4, 14 ja 16:
3. Jos hyvitys toteutetaan tallennusalustamallilla, niin mitkä laitteet, tallennusalustat ja palvelut tulisi sisällyttää hyvitysmaksun piiriin (esim. älypuhelin, tietokone, monitoimilaite, tallentava digisovitin, ulkoinen kiintolevy, muistitikku, ulkoinen tallennuspalvelu, tallennettava CD tai DVD, MP3-soitin)? Tulisiko maksun koskea kaikkia laitteita, tallennusalustoja tai palveluita vai voitaisiinko jotain niistä sulkea maksun ulkopuolelle yleisesti tai joissain tapauksissa? Millä perusteella (ks. jäljempänä maksun suuruuteen vaikuttavista tekijöistä)?
KKV:n näkemyksen mukaan muussa kuin budjettirahoitukseen perustuvassa hyvitysmaksujärjestelmässä ongelmallisina seikkoina voidaan pitää kuluttajille kohdennettujen kertaantuvien suoritusten määrän lisääntymistä sekä kotimaisten ja kansainvälisten sisältö-, pilvi- ja tallennuspalveluiden kilpailuedellytysten tasavertaisuuden heikkenemistä.
KKV katsoo, että hyvitysmaksujärjestelmän tulisi olla teknologianeutraali siten, että eri tallennusalustoja ja -välineitä ei aseteta hyvitysmaksulla perusteetta keskenään eriarvoiseen asemaan.
KKV pitää tärkeänä, että hyvitysmaksu kohdistuu vain tuotteisiin ja palveluihin, joiden markkina-arvoon mahdollisuus yksityiseen kopiointiin tosiasiallisesti vaikuttaa.
Hyvitysmaksujärjestelmä ei saa tarpeettomasti vaikeuttaa järjestelmään kuuluvia laitteita, tallennusalustoja, sisältöjä ja palveluita tarjoavien uusien yritysten tuloa markkinoille. Markkinoille tulon esteet voivat vääristää kilpailua kuluttajan kannalta korvaavien tuotteiden välillä ja hidastaa sähköisten markkinoiden kehittymistä.
4. Olisiko tallennusalustamallin sijasta tai ohessa mahdollista periä hyvitysmaksua niiltä yksityishenkilöiltä, joilla on Suomessa laajakaista tai mobiililaajakaista (jäljempänä nettiliittymämalli), koska internetin kautta puhelimeen, tabletille, tietokoneeseen ja pilvipalveluun tehtävä kopiointi edellyttää jonkinlaista liittymää? Onko nettiliittymämallilla mahdollista kerätä hyvitysmaksua kattavasti niiltä yksityishenkilöiltä, jotka voivat valmistaa kopioita yksityiseen käyttöön? Jos ei, mainitse esimerkkejä pois jäävistä tilanteista.
KKV:n näkemyksen mukaan nettiliittymämallissa ongelmallisena voidaan pitää kuluttajille kohdennettujen kertaantuvien suoritusten määrän lisääntymistä.
14. Millä tavalla päätöksenteko hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusvälineistä ja palveluista tulisi järjestää? Millä tavalla hyvitysmaksun suuruudesta tulisi päättää? Tulisiko yksityisen kopioinnin kokonaismäärää tarkastella nykyisenkaltaisilla yksityistä kopiointia koskevilla tutkimuksilla?
Päätökset tulee tehdä ja käyttö- ja kopiointitutkimukset toteuttaa laadukkaasti ja puolueettomasti; suoritettavien tutkimusten on oltava luotettavia, läpinäkyviä ja riittävän kattavia.
16. Onko Suomen hyvitysmaksutaso kokonaisuutena (vuonna 2024: 11 miljoonaa euroa, vuonna 2025: 5,5 miljoonaa euroa) oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon?
Lausuessaan budjettimallin käyttöönotosta vuonna 2014 KKV oletti, että hyvityksen tarve tulisi tulevaisuudessa pienenemään johtuen striimauspalveluiden ja lisensoitujen palveluiden käytön yleistymisestä. Hyvityksen määrä ei kuitenkaan 10 vuodessa pienentynyt, vaan pysyi samana (10– 11 miljoonaa euroa). Vuonna 2025 korvaus laskee puoleen nykyisestä.
KKV:n näkemys on, että sisältöpalvelujen tosiasiallinen merkitys laillisen yksityisen kopioinnin suhteen tulee arvioida, jotta hyvitysmaksu olisi oikeassa suhteessa yksityisestä kopioinnista aiheutuvaan haittaan.