Al­ko­ho­li­lain uu­dis­tus siir­si myyn­tiä mer­kit­tä­väs­ti Al­kos­ta ruo­ka­kaup­poi­hin

KKV:n tut­ki­muk­sen mu­kaan al­ko­ho­li­lain uu­dis­tuk­set vai­kut­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti sii­hen, mitä al­ko­ho­li­tuot­tei­ta suo­ma­lai­set os­ta­vat ja mis­tä al­ko­ho­li­juo­mia os­te­taan.

Tutkimuksen mukaan vahvempien oluiden ja juomasekoitusten myynti on kasvanut moninkertaiseksi sen jälkeen, kun niiden myynti vapautettiin päivittäistavarakauppaan. Lakiuudistuksen jälkeen miedompien oluiden ja juomasekoitusten myynti on vähentynyt suunnilleen yhtä paljon kuin vahvempien juomien myynti on kasvanut. Alkon osuus vahvempien oluiden ja juomasekoitusten myynnistä on laskenut uudistuksen jälkeen muutamaan prosenttiin.

Vuonna 2018 alkoholin vähittäismyynnin sääntelyä muutettiin niin, että muualla kuin Alkossa myytävän alkoholin prosenttiraja nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Lisäksi sallittiin alkoholipitoisten juomasekoitusten myynti päivittäistavarakaupoissa. Myös alkoholiverotusta kiristettiin ja anniskelumyyntiä vapautettiin.

KKV:n tutkimus tuo lisävalaisua siihen, miten lakimuutokset vaikuttavat alkoholin saatavuuteen, hintoihin ja haittoihin.

Vuo­den 2018 la­ki­muu­tok­sil­la ei mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta al­ko­ho­lin ku­lu­tuk­seen

Alkoholin kulutus on laskenut tasaisesti viime vuosina Suomessa. Tutkimuksessa arvioitiin, miten alkoholin kulutus olisi Suomessa kehittynyt ilman vuoden 2018 lakiuudistuksia.

Tulosten perusteella aiempaa vahvempien alkoholijuomien tulo päivittäistavarakauppaan on voinut hieman kasvattaa alkoholin kulutusta Suomessa. Toisaalta tulokset viittaavat siihen, että uudistuksen yhteydessä tehdyt verokorotukset ovat mahdollisesti vähentäneet alkoholin kulutusta ja kumonneet muiden lakimuutosten kulutusta lisäävän vaikutuksen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin alkoholikuolleisuuden kehitystä vuoden 2018 lakiuudistuksen jälkeen. Ennen lakiuudistusta alkoholikuolleisuus oli pitkään laskussa, mutta lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolemien määrä ei ole enää vähentynyt.

Alkoholikuolemien vähenemisen pysähtyminen vaikuttaa koskettavan kuitenkin muita väestöryhmiä kuin heitä, jotka siirtyivät kuluttamaan päivittäistavarakaupoissa myytäviä vahvempia alkoholijuomia. Alkoholikuolleisuuden lasku on taittunut vuoden 2017 jälkeen myös useissa muissa Euroopan maissa. Havainnot viittaavat siihen, että alkoholikuolleisuuden taittumisen taustalla on jokin muu syy kuin vuoden 2018 alkoholilainsäädännön muutokset.

Isoin vai­ku­tus vä­hit­täis­myyn­nin ra­ken­tee­seen

Tutkimusta varten KKV sai Alkolta ja kolmelta suurimmalta päivittäistavarakaupan toimijalta (SOK, Kesko ja Lidl) myymälä- ja tuotekohtaiset tiedot myyntimääristä ja hinnoista.

Uudistuksen arvioidaan alentaneen jonkin verran vapautettujen alkoholijuomien hintoja. Vapautetut tuotteet olivat heti uudistuksen jälkeen keskimäärin noin viisi prosenttia halvempia päivittäistavarakaupassa kuin Alkossa. Halvimmat vapautetut alkoholijuomat ovat olleet jopa 10–30 prosenttia Alkon hintoja halvempia.

Myynnin vapautuminen ja kilpailun lisääntyminen ovat vaikuttaneet selvästi myynnin rakenteeseen. Vapautettujen tuotteiden myynti kasvoi moninkertaiseksi ja keskittyi selvästi päivittäistavarakauppaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n tänään julkaistussa tutkimuksessa on saatu myös vastaavia tuloksia.

Tarjolle on tullut myös aiempaa enemmän erilaisia vahvempia oluita ja juomasekoituksia.

Vii­nien myyn­nin va­paut­ta­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta tu­los­sa tut­ki­mus­tie­toa

Alkoholilakia uudistettiin jälleen kesällä 2024. Uudistus toi käymisteitse valmistetut 5,5–8-prosenttiset alkoholijuomat ruokakauppojen hyllyille. Päivittäistavarakauppoihin tuli myyntiin esimerkiksi paljon erilaisia mietoja viinijuomia. Petteri Orpon hallitus selvittää parhaillaan enintään 15-prosenttisten viinien myynnin vapauttamista.

KKV jatkaa alkoholimarkkinoiden tutkimista ja tekee etukäteisarvion viinien myynnin mahdollisesta vapauttamisesta. Tutkimuksessa arvioidaan myös kesän 2024 uudistuksen vaikutuksia. Tutkimus julkaistaan keväällä 2025.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Työn ja talouden tutkimus Labore ovat myös julkaisseet tuloksia vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen vaikutuksista.