Kuluttaja-asiamies on vaatinut korjauksia luottoyhtiö Bondoran tapaan periä liian suuria kuluja tarjoamistaan luotoista. Bondora on laskenut muun muassa koron määrän kuluttajan alkuperäisestä lainamäärästä, eikä takaisin maksamatta olevasta lainamäärästä. Luottosuhteen osia on myös tarjottu maksullisina lisäpalveluiksi nimettyinä toimenpiteinä.
Korko on hyvitystä toisen pääoman käyttämisestä sen takaisinmaksuun saakka ja näin ollen korko tulee aina laskea jäljellä olevan lainamäärän mukaan. Myös laissa hintasääntelyn yhteydessä käytetty termi ”nostettu luotto” viittaa nimenomaan luoton määrään, joka on oikeasti velallisen käytössä. Bondoran luotoissa koron perusteena on käytetty alkuperäistä lainamäärää, jonka päälle on laskettu vielä sopimuspalkkio. Kuluttaja-asiamies katsoo, että tällaisessa kulussa ei ole kyse lain tarkoittamasta luoton korosta, vaan muun luottokustannuksen kaltaisesta kulusta. Menettelyn johdosta Bondora rikkoo kuluttajaluottojen hintasääntelyä ylittämällä lain salliman luottokustannusten enimmäismäärän.
Koron lisäksi Bondora on käyttänyt muidenkin luottokustannusten perustana lainamäärän ja sopimuspalkkion yhteismäärää. Bondoran antamasta selvityksestä käy myös ilmi, että hallinnointi- ja sopimuspalkkioiden yhteismäärä saattaa itsessäänkin ylittää laissa sallitun muiden luottokustannusten rajan.
"Luottoyhtiöt ovat viime vuosina keksineet lukuisia keinoja, joilla hintasääntelyä voisi kiertää ja tämä on siitä jälleen yksi esimerkki. Luottoyhtiö ei voi tällä tavalla pelata omaan pussiin ja edellytämme, että muutkin luottoyhtiöt sen huomioivat."
Luottokustannuksia naamioitiin lisäpalveluiksi
Bondora on rikkonut hintasääntelyä myös perimällä maksua lisäpalveluisiksi nimetyistä luoton osista. Bondoran tarjoaman B Secure -palvelun avulla kuluttajan on mahdollista pitää lyhennysvapaata, pidentää tai lyhentää laina-aikaa ja muuttaa eräpäivää. B On Track -palvelun avulla kuluttaja saa itselleen sähköpostitse ja tekstiviestinä tiedon, kun hänen tekemänsä maksu on siirtynyt hänen Bondora-tililleen. Nämä ovat kuluttaja-asiamiehen mukaan luottosuhteen perusosia, joiden kulut tulee laskea mukaan luottokustannuksiin. Bondoran periessä näistä palveluista lisämaksuja luottokustannusten päiväkohtainen enimmäismäärä ylittyi.
Kuluttaja-asiamies vaati Bondoraa korjaamaan toimintaansa niin, että se noudattaa luottojen hintasääntelyä. Bondoraa huomautettiin myös siitä, että luottokustannuksia koskevat sopimusehdot eivät monelta osin ole kuluttajille selkeitä ja helposti ymmärrettäviä.
Hintasääntely määrittelee luottokustannusten enimmäismäärän
Syyskuussa 2019 voimaan tulleen luottojen hintasääntelyn mukaan luoton kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle perittävää vuosittaista korkoa ei saa sopia 20 prosenttia suuremmaksi. Lisäksi luotosta perittävien muiden kustannusten päiväkohtainen määrä saa olla korkeintaan 0,01 prosenttia alkuperäisestä luoton määrästä tai luottorajasta. Muiden luottokustannusten määrä ei saa kuitenkaan missään tilanteessa ylittää 150 euroa vuodessa.
Luottokustannuksiin sisältyvät kaikki luotonantajan tiedossa olevat luottosuhteesta johtuvat kustannukset. Esimerkiksi luoton hakemisesta, luoton nostamisesta ja maksutietojen lähettämisestä veloitettavat maksut ovat luottokustannuksia riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa tai minkälaista tapaa toimenpiteen suorittamiseen käytetään.
Luottokustannusten ulkopuolelle voi rajata vain täysin vapaaehtoiset lisäpalvelut. Luottoa on tällöin tarjottava samoilla ehdoilla riippumatta siitä, solmiiko kuluttaja luottosopimuksen yhteydessä myös lisäpalvelua koskevan sopimuksen.