Suomessa tehdään vuosittain julkisia hankintoja miljardeilla euroilla ja hankinnoilla on suuri merkitys koko kansantaloudelle. Mikään taho ei kuitenkaan seuraa systemaattisesti hankintojen onnistumista ja niille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hankinnoille saatetaan myös asettaa useita tavoitteita, jotka ovat ristiriidassa keskenään, jolloin kaikkia tavoitteita on mahdoton saavuttaa samanaikaisesti. KKV esittää, että hankintojen seurantaa tehostetaan ja että saatuja tietoja hyödynnetään pitkäjänteisesti hankintojen kehittämisessä ja päätöksenteossa.
KKV valvoo, että julkiset hankinnat kilpailutetaan avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti sekä markkinoiden kilpailullisuutta hyödyntäen. Virasto puuttuu ensisijaisesti vahingollisimpiin kilpailutusten laiminlyönteihin eli täysin lain säännöksistä piittaamatta tehtyihin suorahankintoihin.
Se, miten hyvin julkiset hankinnat onnistuvat, on kuitenkin osittain epäselvää. Ei esimerkiksi ole kattavaa tietoa siitä, miten paljon hankintoihin käytetään rahaa, pysytäänkö hankinnoissa niille asetetuissa budjeteissa, minkä verran hankinnoissa on kilpailua tai tuotetaanko palvelut ja tuotteet parhaalla mahdollisella tavalla.
KKV painottaakin julkaisussaan Julkisten hankintojen tavoitteet ja riskit, että hankintojen seurantaa ja arviointia olisi syytä kehittää. Seurantatiedolle on tarvetta, koska pienilläkin muutoksilla voi olla suuria taloudellisia vaikutuksia. Jos esimerkiksi hankintojen kokonaiskustannukset nousevat yhden prosentin, se lisää julkishallinnon menoja vuodessa 310 miljoonalla eurolla.
Hankinnoilla ristiriitaisia tavoitteita
Hankintojen onnistumisen arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon hankintojen kustannusten ja laadun lisäksi se, miten hyvin hankinnoille asetetut tavoitteet toteutuvat. Lain mukaan hankintojen pitäisi olla kustannustehokkaita, edistää kilpailua, torjua ilmastonmuutosta, edistää sosiaalista kestävyyttä, yritysten vastuullisuutta ja innovaatiotoimintaa sekä minimoida hallinnollisia kustannuksia.
Näiden tavoitteiden vaikutuksia ja kustannuksia ei ole riittävästi arvioitu eikä niiden toteutumista ole seurattu. Osa tavoitteista on myös keskenään ristiriitaisia, jolloin niitä ei ole mahdollista saavuttaa samanaikaisesti. Viime kädessä useampi eri tavoite voi johtaa siihen, että perimmäinen tavoite hankintojen tehokkuudesta vesittyy.
Tehokkaammalla seurannalla vaikuttavampia hankintoja
KKV painottaa, että pelkkä hankintojen seurannan tehostaminen ei yksinään riitä varmistamaan hankintojen onnistumista. Seurannan avulla saadusta tiedosta pitää ottaa opiksi ja sitä pitää hyödyntää sekä hankintojen kehittämisessä että päätöksenteossa.
Suomessa olisi myös aihetta aloittaa keskustelu siitä, miten hankinnoista voitaisiin päätöksenteon tueksi kerätä parempaa tietoa ja kenen vastuulla tiedon kerääminen ja hankintojen kehittäminen on.
KKV:n julkaisu Julkisten hankintojen tavoitteet ja riskit – hankintojen seurantaa tulisi kehittää
Lisätietoja:
Vanhempi ekonomisti Jan Jääskeläinen, p. 029 505 3134
Tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo, p. 029 505 3011
etunimi.sukunimi@kkv.fi