KKV ei löytänyt selvityksissään näyttöä sille, että bonusohjelma rajoittaisi vahinkovakuutusmarkkinoiden kilpailua merkittävästi kuluttajien vahingoksi. Bonusten verokohtelua olisi kuitenkin syytä muuttaa kilpailuneutraaliksi.
Ifin KKV:lle elokuussa 2015 tekemän toimenpidepyynnön mukaan OP Osuuskunta on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa, kun se on sitonut OP-bonusohjelman kautta toisiinsa OP Ryhmän tarjoamat vahinkovakuutuspalvelut sekä yksittäisten osuuspankkien tarjoamat vähittäispankkipalvelut.
OP myöntää omistaja-asiakkailleen 0,25 % bonusta pankki-, varallisuudenhoito- ja vakuutusasioinnin kokonaismäärästä. Esimerkiksi 200 000 euron asuntolainasta kertyy vuodessa 500 euroa bonusta, jolla voi kattaa OP Ryhmässä muun muassa pankin palvelumaksuja ja vakuutusmaksuja. Käytännössä pankin palvelumaksut ovat euromäärältään suhteellisen alhaisia, joten huomattava osa bonuksista kohdistuu vakuutusmaksuihin. Esimerkiksi vuonna 2017 OP-bonuksia käytettiin vahinkovakuutusmaksuihin 114 miljoonan euron edestä.
Nykymuotoinen OP-bonusohjelma on syntynyt pitkälti verotuslinjausten ohjaamana marraskuussa 2011. Tuolloin OP muutti bonussääntöjä vastaamaan Verohallinnon muuttunutta tulkintaa bonusten verokohtelusta niin, että bonusten verovapaus säilyi. Tätä ennen asiakkaiden oli mahdollista nostaa käyttämättömät bonukset rahana sen sijaan, että niitä olisi käytetty hyvittämään OP:n tarjoamien palveluiden palvelumaksuja. Tällöin rahana maksetuista bonuksista toimitettiin pääomatulojen mukainen ennakonpidätys.
Ifin toimenpidepyynnössä esitetään, että OP:n tarjoamien vahinkovakuutusten tosiasiallinen hinta alittaa bonusohjelman vuoksi niiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. KKV:n selvitettävänä on ollut kysymys siitä, vähentääkö OP:n bonusjärjestelmä merkittävästi kilpailua vahinkovakuutusmarkkinoilla kuluttajien vahingoksi.
Taloustieteellisessä analyysissä ei näyttöä määräävän aseman väärinkäytöstä
OP:n osuus suomalaisten kotitalouksien asuntolainakannasta on kasvanut tasaisesti viimeisten noin 10 vuoden aikana, kohoten alle 35 %:sta nykyiselle lähes 40 %:n tasolle. Suurimman kilpailijan Nordean markkinaosuus on noin 29 % ja Danske Bankin noin 11 %. KKV ei ota päätöksessään kantaa siihen, onko OP:lla määräävä markkina-asema vähittäispankki- tai asuntoluottomarkkinoilla.
KKV:n ekonomistit ovat arvioineet, muodostavatko OP:n maksamat bonukset niin suuren vahinkovakuutusten hintaan kohdistuvan alennuksen, että se johtaisi kilpailijoiden poissulkeutumiseen vahinkovakuutusmarkkinoilta.
KKV:n selvitykset osoittavat, että kilpailijoilta poissulkeutuva osuus on noin 1-5 prosenttia koko vahinkovakuutusmarkkinasta sekä asiakkaiden määrän että maksutulon perusteella laskettuna. Virasto on todennut kokonaisarvionaan, ettei asiassa ole saatu näyttöä OP-bonusohjelman merkittävästi kilpailua rajoittavista vaikutuksista vahinkovakuutusmarkkinoilla. Kilpailulain mukainen puuttumiskynnys määräävän markkina-aseman väärinkäytön toteamiseksi ei näin ollen ylity.
Bonusjärjestelmä ei ole ongelmaton kuluttajien ja kilpailijoiden kannalta
Vahinkovakuutuspalvelujen sisällön ja hintojen vertailu on kuluttajille vaikeaa ja OP:n bonusohjelma vaikeuttaa vakuutustuotteiden hintavertailua entisestään. Myös asuntolainojen keskinäinen vertailu on haastavaa, koska kuluttajien on vertailtava pankkien tarjoamien marginaalien lisäksi OP-bonusten vaikutusta lainan kokonaishintaan.
Vuonna 2011 bonusjärjestelmän verovapauden edellytykseksi asetettiin se, ettei bonuksia voinut enää nostaa rahana. Verotussäännöksiä olisi syytä muuttaa kilpailuneutraaliksi niin, että bonusjärjestelmän verokohteluun ei enää vaikuttaisi asiakkaan mahdollisuus nostaa bonukset rahana. Vaihtoehtoisesti on syytä harkita, onko vakuutusmaksuja ylipäätään syytä rinnastaa palvelumaksuihin.
Lisätietoja:
Pääjohtaja Kirsi Leivo, p. 029 505 3351
Apulaisjohtaja Maarit Taurula, p. 029 505 3381
Lisätietoja taloustieteellisestä analyysistä:
Pääekonomisti Olli Kauppi, p. 029 505 3394