Kilpailulakiin on tehty muutoksia, jotka koskevat muun muassa yritysten yhteenliittymille määrättävien seuraamusmaksujen arviointia. Samalla myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) toimivaltuudet laajenevat. Muutokset perustuvat pitkälti niin kutsuttuun ECN+-direktiiviin. Lisäksi kilpailulakiin on tehty kansallisiin tarpeisiin perustuvia muutoksia kilpailurikkomuksesta määrättävän seuraamusmaksun suuruuden arviointia koskeviin säännöksiin.
ECN+-direktiivin tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa EU:n kilpailusääntöjen soveltamista jäsenvaltioissa ja parantaa siten EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta. Direktiivin pohjalta kilpailulakiin tehdyt muutokset koskevat muun muassa KKV:n toteuttamia kuulemisia, tietopyyntöjä ja tarkastusvaltuuksia. Niin ikään seuraamusmaksuista vapautumista ja seuraamusmaksujen alentamista koskevia säännöksiä on uudistettu, jotta järjestelmä toimisi tehokkaasti koko EU:n alueella.
Keskeinen direktiivin tuoma muutos kilpailulakiin on yhteenliittymien, kuten esimerkiksi toimialajärjestöjen, seuraamusmaksun määrän arviointi. Jatkossa seuraamusmaksun määrää arvioitaessa voidaan ottaa huomioon yhteenliittymään kuuluvien yritysten liikevaihdot. Lisäksi yhteenliittymän jäsenet voivat tietyin edellytyksin olla velvollisia maksamaan yhteenliittymälle määrätyn seuraamusmaksun, jos yhteenliittymä ei sitä itse kykene maksamaan.
Tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä ja uusia seuraamuksia
Kilpailulain muutosten myötä EU-jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö tiivistyy entisestään. Uudistuneet säännöt mahdollistavat muun muassa jäsenvaltioiden rajat ylittävät sakko- ja uhkasakkopäätösten tiedoksiannot ja täytäntöönpanot sekä toisen jäsenvaltion pyynnöstä tehtävät tarkastukset.
Uutta on myös, että yritykselle voidaan jatkossa määrätä seuraamusmaksu kilpailunrajoituksen lisäksi eräistä menettelyrikkomuksista esimerkiksi yritystarkastusten ja muiden KKV:n selvitystoimenpiteiden yhteydessä. Merkittävä direktiivistä seuraava uudistus on myös KKV:lle tullut toimivalta esittää markkinaoikeudelle rakenteellisten korjaustoimenpiteiden määräämistä. Nämä voisivat tarkoittaa esimerkiksi velvoitetta myydä tietty liiketoiminta tai osakkeita.
Seuraamusmaksujen määrä aiempaa ennustettavampi
Kilpailulakiin on tehty muutoksia kilpailurikkomuksesta määrättävien seuraamusmaksujen laskennan täsmentämiseksi. Muutosten on tarkoitus lisätä KKV:n esittämien seuraamusmaksujen ennustettavuutta, yhteismitallisuutta ja samalla yritysten yhdenvertaista kohtelua. Yritysten on aiempaa helpompi arvioida rikkomuksesta koituvan seuraamusmaksun suuruutta, mikä ehkäisee tehokkaammin kiellettyyn kilpailunrajoitukseen ryhtymistä ja sen jatkamista.
Uusien laskentasääntöjen myötä KKV:n esittämien seuraamusmaksujen taso todennäköisesti lähentyy komission soveltamaa tasoa. Muutos saattaa korottaa erityisesti vakavimmista ja pitkäkestoisimmista rikkomuksista esitettäviä seuraamusmaksuja. Uudet seuraamusmaksujen laskentasäännöt tulevat kokonaisuudessaan vain KKV:n, eivät markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden sovellettaviksi. Tuomioistuimilla säilyy laaja harkintavalta seuraamusmaksun määrän arvioinnissa.
Tehokkaalla kilpailuvalvonnalla toimivammat markkinat kuluttajien hyödyksi
Lakiuudistus tehostaa kilpailunrajoitusten valvontaa ja parantaa kilpailusääntöjen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Tehokkaalla kilpailuvalvonnalla on olennainen merkitys kuluttajille ja kansantaloudelle, sillä toimivilla markkinoilla hintataso pysyy kurissa ja asiakkailla on vaihtoehtoja. Kilpailu kirittää yrityksiä uusiin innovaatioihin ja tarjoamaan kuluttajille parempia tuotteita edullisesti. Kilpailu kotimarkkinoilla tekee yrityksistä myös vahvempia, jolloin ne pärjäävät paremmin kansainvälisessä kilpailussa ja pystyvät laajentumaan oman kotimarkkinansa ulkopuolelle.
Lisää aiheesta:
- Kilpailulain noudattamisen valvonta tehostuu – muutokset voimaan 24. kesäkuuta (Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 17.6.2021)
- Kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta tehostuu – lausuntokierros kilpailulain muutoksista alkaa (KKV:n tiedote 14.5.2020)
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Juuli Broms, p. 029 505 3709