KKV huomautti Riihimäen ja Vaasan kaupunkeja kilpailuttamattomista hankintasopimuksista

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) 4.6.2018 antaman ratkaisun mukaan Riihimäen kaupunki ei noudattanut hankintalakia, kun se jätti julkaisematta lain edellyttämän hankintailmoituksen Peltosaaren alueen kotihoitopalvelujen hankinnasta Mehiläinen Oy:ltä. Vaasan kaupunki sai puolestaan 20.6.2018 huomautuksen, kun se ei kilpailuttanut hankintalain mukaisesti kuntouttavan työtoiminnan palveluita.

Riihimäen kaupunki päätti kesäkuussa 2017 siirtää Peltosaaren alueen noin 60 asiakasta Mehiläinen Oy:n tuottamien kotihoidon palvelujen piiriin. Hankinnasta ei julkaistu hankintailmoitusta, sillä sen katsottiin alittavan hankintalain liitteen E mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan 400 000 euron kynnysarvon. Sopimus tehtiin vuoden määräajaksi, jonka jälkeen sopimuksen oli määrä jatkua toistaiseksi. Kaupunki arvioi palvelua ostettavan noin 31 000 eurolla kuukausittain. Sopimuksen enimmäisarvoksi oli määritelty tasan 400 000 euroa.

KKV:n arvion mukaan Riihimäen kaupungin ja Mehiläisen välisen sopimuksen arvo ylitti hankintalaissa sosiaali- ja terveyspalveluille säädetyn kynnysarvon. Lisäksi KKV arvioi, että Riihimäen kaupungin kotihoidossa alkuvuonna 2017 vallinnut heikko sijaistilanne ei aiheuttanut sellaista äärimmäistä kiirettä, jonka perusteella hankintayksikkö olisi voinut tehdä suorahankinnan, ainakaan toistaiseksi jatkuvalle sopimuskaudelle.

KKV valmisteli asiassa esitystä markkinaoikeudelle seuraamusten määräämiseksi, mutta viraston selvitysten aikana Riihimäen kaupunki ilmoitti kilpailuttavansa palvelut ja päättävänsä sopimuksen Mehiläisen kanssa. Kaupunki onkin sittemmin kilpailuttanut palveluille tuottajan hankintalain mukaisesti, eikä markkinaoikeusesityksen tekeminen asiassa ollut siten tarpeen.

SGEI-palvelu ei ole hankintalain soveltamisalapoikkeus

Vaasan kaupunki neuvotteli keväällä 2017 noin 150 asiakkaan kuntouttavan työtoiminnan palvelusopimuksen suoraan Vaasan Setlementtiyhdistys r.y:n kanssa hankintailmoitusta julkaisematta. Palvelun katsottiin olevan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä niin sanottu SGEI-palvelu (Services of General Economic Interest). Kaupunki katsoi, ettei palvelua tästä syystä tarvitsisi kilpailuttaa.

KKV arvioi, että tehty sopimus täytti hankintasopimuksen määritelmän, kuului hankintalain soveltamisalaan, ylitti sosiaali- ja terveyspalveluille säädetyn kynnysarvon eikä hankintaan soveltunut mikään suorahankintaperuste. Hankintalaissa ei ole soveltamisalapoikkeusta SGEI-palveluille, joten palveluntuottaja olisi pitänyt valita hankintalain mukaisin menettelyin.

Huolellisuutta hankintamenettelyihin

KKV muistuttaa, että hankinnan ennakoidun arvon laskeminen on tärkeä ja huolellisuutta vaativa vaihe, sillä ennakoitu arvo ratkaisee hankintaan sovellettavat normit. Myös hankintalain soveltamisalapoikkeusten edellytykset tulee selvittää huolella, sillä hankintayksiköllä on perusteluvelvollisuus edellytysten olemassaolosta.

KKV seuraa aktiivisesti hankintayksiköissä tehtäviä hankintoja ja ottaa tarvittaessa epäillyt lainvastaisuudet tarkempaan tutkintaan. On kaikkien yhteinen etu, että hankintamenettelyt toteutetaan avoimesti, syrjimättömästi ja julkisia varoja tehokkaasti käyttäen.

Lisätietoja:

  • erikoistutkija Niina Ruuskanen, puhelin 029 505 3871, sähköposti etunimi.sukunimi@kkv.fi.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 139 §:ssä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on annettu tehtäväksi valvoa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. KKV voi antaa havaitsemansa lainvastaisuuden johdosta hankintayksikölle huomautuksen tai muuta hallintolain (434/2003) 53 c §:ssä tarkoitettua hallinnollista ohjausta. Laittomien suorahankintojen osalta KKV voi hankintalain 140 §:n perusteella kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon. EU-kynnysarvot ylittävien suorahankintojen osalta KKV voi myös tehdä markkinaoikeudelle esityksen seuraamusten, kuten seuraamusmaksun, sopimuskauden lyhentämisen tai hankintapäätöksen kumoamisen määräämiseksi. Sama koskee kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintalain liitteessä E tarkoitettuja palveluhankintoja tai käyttöoikeussopimuksia, jotka on tehty suorahankintana ilman laissa säädettyä perustetta. Esitystä markkinaoikeudelle ei kuitenkaan voida tehdä, jos hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta hankintalain 131 §:ssä tarkoitetun suorahankintaa koskevan ilmoituksen.

KKV:n valvontatoimivalta koskee hankintamenettelyjä, jotka on aloitettu hankintalain voimaantulon eli 1.1.2017 jälkeen.