KKV on tänään hyväksynyt ehdollisena yrityskaupan, jossa Ruokakesko Oy ostaa Suomen Lähikauppa Oy:n. Kaupan hyväksymisen ehtoina KKV velvoitti Ruokakeskon myymään kilpailijoilleen 60 Suomen Lähikaupan myymälää ja jatkamaan määräajaksi hankintoja Suomen Lähikaupan käyttämältä tukkutoimittajalta.
Ruokakesko ja Suomen Lähikauppa toimivat molemmat päivittäistavarakaupassa. K-ryhmän kauppaverkostoon kuuluu Suomessa noin 900 ruokakauppaa ja sen markkinaosuus päivittäistavaramyynnistä on alan tilastojen mukaan 32,7 %. Lähikaupan verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 600 Siwaa ja Valintataloa sekä yksi Euromarket. Yhtiön markkinaosuus on 6,4 %.
Yrityskaupan myötä Suomen päivittäistavarakaupan markkinat keskittyvät entisestään, kun yksi valtakunnallinen ketju poistuu markkinoilta. Suomen Lähikaupan kilpailuasema ja taloudellinen tilanne on kuitenkin pitkään ollut erittäin vaikea. Lähikaupan taloustilanteesta KKV:lle annettujen tietojen perusteella yhtiö olisi joka tapauksessa poistunut lähitulevaisuudessa markkinoilta. KKV:n selvityksissä myös havaittiin, ettei Suomen Lähikaupalle ollut Ruokakeskon ohella muita kotimaisia tai ulkomaisia ostajaehdokkaita. Päivittäistavaramarkkinat olisivat siten keskittyneet ilman yrityskauppaakin.
Päätöksen taustalla laaja taloustieteellinen selvitys kilpailuvaikutuksista
KKV tarkasteli ekonometrisin menetelmin, millaisia vaikutuksia vuosina 2006–2014 avatuilla ja suljetuilla myymälöillä oli Ruokakeskon ja Suomen Lähikaupan myymälöiden liikevaihtoon ja miten erityyppiset myymälät olivat vaikuttaneet K-ryhmän myymälöiden kohtaamaan kilpailuun. Analyysin perusteella virasto poisti tarkastelusta 467 paikallista markkinaa, joilla yrityskauppa ei olennaisesti vähennä Ruokakeskon kohtaamaa kilpailua. Jatkotarkasteluun valituille 200 markkinalle KKV suoritti yksityiskohtaisen markkina-analyysin, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota myymälöiden sijoittumiseen toisiinsa ja kulkureitteihin nähden, myymälöiden suhteelliseen kokoon ja kaupparyhmien suunnittelemiin myymäläverkoston uudistuksiin.
KKV tutki myös markkinoiden keskittymisen vaikutusta Ruokakeskon hintatasoon. Pääsääntöisesti korkea keskittymisaste johtaa hintojen nousuun. Keskimääräisesti tämän yrityskaupan hintavaikutukset osoittautuivat kuitenkin vähäisiksi, mutta joillakin paikallisilla markkinoilla hintojen nousu voisi olla merkittäväkin. Tässä tarkastelussa KKV tunnisti 60 paikallista markkinaa, joilla yrityskauppa todennäköisesti johtaisi kielteisiin kilpailuvaikutuksiin (ks. liite).
Rakenteellisia ja käyttäytymiseen liittyviä ehtoja
KKV velvoitti Ruokakeskon myymään näillä 60 alueella Suomen Lähikaupan toimipisteen markkinoilla jo oleville tai potentiaalisille päivittäistavarakilpailijoille. Joillekin myymälöille on todennäköisesti vaikea löytää soveltuvia tai kiinnostuneita ostajia. KKV ei asettanut myynnin mahdollista epäonnistumista yrityskaupan toteuttamisen esteeksi, koska Suomen Lähikaupan poistuminen markkinoilta sen taloudellisten vaikeuksien vuoksi oli KKV:n selvitysten aikana käynyt ilmeiseksi. Ruokakesko pyrkii löytämään toimipisteille ostajia ensin itse, mutta tietyn määräajan jälkeen myyntiä ryhtyy toteuttamaan kaupan osapuolista riippumaton uskottu mies. Kohteilla ei ole minimikauppahintaa.
Suomen Lähikaupan pääyhteistyökumppani hankinnassa ja logistiikassa on ollut Tuko Logistics Osuuskunta. Suomen Lähikaupan myymälöiden hankintavolyymien siirtyminen Tukolta Ruokakeskon hankinta- ja logistiikkajärjestelmään saattaa heikentää Tukon kilpailukykyä, ja yrityskaupalla voi näin ollen olla vaikutuksia myös tukkuportaan kilpailutilanteeseen. Tämän ongelman lieventämiseksi KKV velvoitti Ruokakeskon jatkamaan hankintoja Tukosta määräajaksi ja vähentämään ostoja Tukosta asteittain. Ilman yrityskauppaa Suomen Lähikaupan liiketoiminta olisi suurella todennäköisyydellä päättynyt lähitulevaisuudessa, jolloin myös Suomen Lähikaupan ostot Tukolta olisivat lakanneet äkillisesti. KKV:n Ruokakeskolle asettamat ehdot edesauttavat Tukon liiketoiminnan hallittua sopeuttamista.
KKV:n tänään antamaan päätökseen sisältyy lukuisia osapuolten liikesalaisuuksia. Päätös voidaan julkaista vasta sen jälkeen, kun liikesalaisuudet on poistettu eli noin kahden viikon kuluttua.
Lisätietoja:
Pääjohtaja Juhani Jokinen, p. 029 505 3389
Tutkimuspäällikkö Maarit Taurula, p. 029 505 3381
Erikoistutkija Hanna Kaiponen, p. 029 505 3620
Lisätietoja taloustieteellisestä selvityksestä:
Erikoistutkija Olli Kauppi, p. 029 505 3394
Erikoistutkija Emmi Martikainen, p. 029 505 3321