KKV: Hy­vin­voin­tia­luei­den sote-yk­sik­kö­kus­tan­nus­ten jul­kai­se­mi­nen hei­ken­täi­si aluei­den neu­vot­te­lua­se­maa ja nos­tai­si os­to­pal­ve­lui­den hin­to­ja

Kil­pai­lu- ja ku­lut­ta­ja­vi­ras­to (KKV) to­te­aa lausun­nos­saan, että hy­vin­voin­tia­luei­den oman sote-pal­ve­lu­tuo­tan­non tark­ko­jen yk­sik­kö­kus­tan­nus­ten jul­kai­se­mi­nen hei­ken­täi­si aluei­den ase­maa han­kin­ta­mark­ki­nal­la ja joh­tai­si jul­kis­ten va­ro­jen te­hot­to­maan käyt­töön.

Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannukset on julkaistava asteittain vuodesta 2025 alkaen. Aiemmin yksikkökustannustietoja on julkaistu kansallisina keskiarvoina. Valtiovarainministeriössä on käynnissä hanke, jossa kehitetään sote-palveluiden yksikkökustannusten laskentaa kansallisella ja hyvinvointialueiden tasolla. Kehittämishankkeen tavoitteena on, että kustannuksia tultaisiin laskemaan ja julkaisemaan alue- ja palvelukohtaisesti vuosittain. Hankkeen tavoitteena on hyvinvointialueiden vertailtavuuden ja palveluiden kustannusvaikuttavuuden parantaminen.

Alueiden palvelutuotannon yksikkökustannukset vertautuvat yritysten liikesalaisuuksiin

KKV toteaa valtiovarainministeriölle antamassaan lausunnossa, että tarkkojen alue- ja palvelukohtaisten yksikkökustannusten julkistaminen asettaisi alueet epäedulliseen asemaan näiden ostaessa palveluita yksityisiltä sosiaali- ja terveysalan yrityksiltä. Hyvinvointialueet ovat monin paikoin riippuvaisia ostopalveluista lakisääteisen hoidon järjestämisessä. Tieto hyvinvointialueiden omista tuotantokustannuksista auttaa sote-yrityksiä arvioimaan alueiden maksuhalukkuutta ja käyttämään kyseistä tietoa hyväkseen hankintaneuvotteluissa. Vastaavat tiedot olisivat yksityisellä puolella yritysten tarkoin varjelemia liikesalaisuuksia.

Tarjoajat eivät tarvitse tarkkoja tietoja ostajien omista kustannuksista tehdäkseen kilpailullisia ja tehokkaita tarjouksia. Kilpailluilla markkinoilla yritykset asettavat tarjoushintansa omien kustannustensa ja katetavoitteidensa mukaisesti, huomioiden kilpailijat ja ostajien neuvotteluvoiman.

Yk­sik­kö­kus­tan­nus­ten jul­kis­ta­mi­sen ris­kit ko­ros­tu­vat kes­kit­ty­neil­lä sote-mark­ki­noil­la

Tarkkojen yksikkökustannusten julkistamisen aiheuttamien vahinkojen todennäköisyys lisääntyy hankittaessa markkinoilta, joilla kilpailu ei syystä tai toisesta toimi tehokkaasti. Monet yksityisten sote-palveluiden markkinat ovat hyvin keskittyneitä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että osalla kilpailutuksiin osallistuvista yrityksistä on merkittävää markkinavoimaa.

Mitä vahvemmaksi sote-yritysten asema markkinoilla muodostuu, sitä todennäköisempää on, että myös tuotettujen palveluiden hintataso nousee. Jotta hintojen nousu pysyisi kurissa, tulisi toimivaan kilpailuun terveysmarkkinoilla kiinnittää huomioita. Alueiden olisi tärkeää pystyä ylläpitämään riittävää omaa tuotantokapasiteettia, jotta ne eivät tule liian riippuvaisiksi ostopalveluista. Oma kapasiteetti tuo mukanaan neuvotteluvoimaa, mikä taas estää hintojen sanelun ja ota-tai-jätä-tarjoukset, joita on viime vuosina nähty erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.

Kus­tan­nus­tie­to­ja voi­daan hyö­dyn­tää aluei­den ver­tai­lus­sa ja ar­vioin­nis­sa

Hyvinvointialueet ovat Suomen merkittävimpiä julkisia hankkijoita. Julkiset palvelut tulee tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaasti verovaroja säästäen, riippumatta siitä tuottavatko alueet palvelut itse vai hankkivatko ne palvelut julkisina hankintoina. KKV toteaa lausunnossaan, että alueiden sote-palveluiden yksikkökustannustiedot ovat myös julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä tietoja, joiden julkaisu heikentäisi hankintayksikön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin.

Kustannustietoja voidaan kuitenkin jakaa luottamuksellisesti hyvinvointialueiden, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja laskelmat tuottavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen välillä, jotta hyvinvointialueet voivat kehittää toimintaansa ja hakea parhaita toimintatapoja myös muilta alueilta.