Kuluttajaluottoja koskevaa lakiuudistusta valmistellaan parhaillaan, mutta ehdotukset markkinoinnin tiukentamiseksi eivät nykyisellään riitä torjumaan kasvavia velkaongelmia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) jätti lakimuutosta valmistelleen työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen, jossa se kannattaa muun muassa luottojen mielikuvamarkkinoinnin ja suoramarkkinoinnin kieltämistä.
Oikeusministeriö asetti kesällä 2021 työryhmän valmistelemaan kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön muuttamista. Tavoitteena on muun muassa vähentää kuluttajaluottojen aiheuttamia ongelmia sekä ohjata hinnoittelua ja markkinointia yhteiskunnallisesti kestävämpään suuntaan.
Työryhmä ehdottaa muun muassa korkokaton alentamista nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Samalla korkokatto sidottaisiin korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon, mutta korko ei saisi nousta kuitenkaan yli 20 prosenttiin. Markkinointia rajoitettaisiin lähinnä velvollisuudella varoittaa luottoihin liittyvistä riskeistä sekä hyvän luotonantotavan täsmennyksillä.
Varoitusvelvollisuus ei ratkaise ongelmia
KKV katsoo, etteivät ehdotetut toimenpiteet riittävästi torju haitallisia markkinointikeinoja. Kansainvälisten tutkimusten perusteella luottomainonnassa käytettävät varoitukset saattavat jonkin verran vähentää kuluttajien kiinnostusta luoton ottamiseen, mutta ne eivät näyttäisi tehoavan kaikkiin kuluttajiin. Jos mainoksissa käytetään houkuttelevuutta lisääviä elementtejä, se saattaa kumota varoituksen ehkäisevän vaikutuksen.
KKV kannattaa hyvään luotonantotapaan esitettyjä täsmennyksiä, mutta toteaa, etteivät ne lähtökohtaisesti tiukenna luottojen markkinointia. KKV on huolissaan siitä, että luottojen vastuuton mielikuvamarkkinointi siirtyy sellaisiin menettelyihin, joita säännöksessä ei ole nimenomaisesti lueteltu.
KKV kannattaa mielikuvamarkkinoinnin kieltämistä
KKV kannattaa työryhmässä esillä ollutta mallia, jossa säädettäisiin luottojen mainonnassa annettavista enimmäistiedoista. Tässä mallissa mielikuvamarkkinointi ei olisi sallittua, mutta luottoja saisi edelleen markkinoida tosiasiatiedoin. Tällöin voitaisiin luopua ehdotetusta varoitusvelvollisuudesta.
KKV:n selvityksen mukaan kuluttajaluottojen mainonnassa faktojen kertomisen sijaan synnytetään vahvoja mielikuvia, joilla pyritään vaikuttamaan kuluttajiin. Pienetkin mielikuvalliset elementit, kuten pelkkä kuva, lisäävät tutkitusti kuluttajien kiinnostusta markkinoituun luottoon. Kuluttajaluotot ovat monimutkaisia tuotteita ja ne sisältävät aina velkaantumisriskin – siksi niitä tulisi markkinoida vain faktojen pohjalta.
”Velkaantuminen on valtava ongelma, jota on nyt torjuttava tosissaan. Olemme huolissamme, että luottojen haitallinen mielikuvamarkkinointi lisääntyy entisestään, ellei mainontaa rajoiteta lakiuudistuksessa tiukemmin.”
Päällekäyvään markkinointiin etsittävä ratkaisuja
Markkinoinnin tiukentamisessa on tärkeää ottaa riittävällä tavalla huomioon nykyiset markkinointikeinot, kuten suoramarkkinointi ja kohdennettu markkinointi.
”Selvityksemme perusteella velkaongelmista kärsivät kuluttajat saavat runsaasti suoramarkkinointia sekä tekstiviesteinä että sähköpostina. He kokevat tämän aggressiiviseksi, ahdistavaksi, asiattomaksi ja vaikeaksi estää.”
KKV kannattaakin luottojen suoramarkkinoinnin kieltämistä. Kiellolla ei kuitenkaan voitaisi puuttua kokonaisvaltaisesti digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaan markkinointiin ja siksi KKV peräänkuuluttaa myös jatkovalmistelua, jossa selvitetään mahdollisuutta kieltää päällekäyväksi koettu kuluttajaluottojen markkinointi.
Lue myös:
Työryhmä ehdottaa tiukennuksia kuluttajaluottojen sääntelyyn (Oikeusministeriön tiedote 11.3.2022)