Viranomaisten epäyhtenäiset lupa- ja valvontakäytännöt haittaavat yritysten alalle tuloa ja toiminnan laajentamista, todetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tänään julkistamassa selvityksessä. Epävarmuus säännösten tulkinnasta ei kannusta investointeihin, yrittämiseen ja uuden luomiseen. Epäyhtenäiset käytännöt vääristävät lisäksi kilpailuolosuhteita ja heikentävät yritysten mahdollisuuksia alentaa kustannuksiaan käyttämällä samaa liiketoimintamallia maan eri osissa.
Selvityksessä kerrotaan epäyhtenäisistä tulkintakäytännöistä erityisesti rakentamisessa ja kaavoituksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä ravintola- ja taksialoilla. Vastaavia ongelmia todetaan olevan myös päivittäistavarakaupassa ja energia-alalla.
Selvitys keskittyy aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten toimintaan, mutta se sisältää esimerkkejä myös kunnallisen rakennusvalvonnan ja Valviran käytännöistä. Tavoitteena ei kuitenkaan ole syyllistää viranomaisia, jotka luonnollisesti toimivat heille laissa annetun harkintavallan puitteissa. Ongelmat liittyvät pikemminkin sääntelyyn.
Runsasta sääntelyä vaikea hallita
KKV haastatteli selvitystä varten useita toimialajärjestöjä ja eri lupaviranomaisia. Merkittävimpänä syynä käytäntöjen epäyhtenäisyyteen pidettiin yleisesti eritasoisen sääntelyn ja epävirallisten ohjeiden suurta määrää, joka on vaikeasti hallittavissa.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ohjeistus muuttuu nopeasti ja sen hallitseminen on erityisesti pienille toimijoille raskasta. Jatkuvista muutoksista ja epäyhtenäisistä soveltamiskäytännöistä johtuen alalla toimii tällä hetkellä useiden eri kriteerien perusteella hyväksyttyjä palveluyksiköitä. Erilaiset käytännöt liittyvät muun muassa valvontaohjelmiin, rakentamismääräyksiin ja sijoittumista koskeviin säännöksiin.
Selvityksen esimerkit eri aloilta ovat yksittäisinä tapauksina merkitykseltään yleensä pieniä, mutta kokonaisuutena niillä on suuri vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin. Suomen Yrittäjien vuonna 2013 tätä selvitystä varten toteuttaman kyselyn mukaan yli 40 prosenttia yrityksistä kokee viranomaisten epäyhtenäisten tulkintojen haitanneen liiketoimintaansa.
Kustannusten lisäyksen maksavat lopulta kuluttajat
Selvityksessä esiin noussut keskeinen epäkohta liittyy siihen, millaisin keinoin yritys voi menestyä markkinoilla. Lähtökohtaisesti menestyjiä tulisi olla niiden, joiden tuotteet tai palvelut ovat hintansa, laatunsa ja saatavuutensa puolesta sellaisia, joita asiakkaat ja kuluttajat haluavat ostaa. Runsas ja monimutkainen sääntely ja sen epäyhtenäinen soveltaminen voi kuitenkin johtaa siihen, että markkinoilla menestyvätkin ne yritykset, joilla on parhaat edellytykset hallita säännösten vaihteleva tulkinta ja yhteistyö viranomaisten kanssa.
Toinen keskeinen näkökohta liittyy investointipäätöksiin, joita tehtäessä on oleellista kyetä ainakin kohtuullisella tarkkuudella arvioimaan tulevat tuotto-odotukset. Mahdollisuus ennakoida tulevia tuloja ja menoja voi vaikeutua olennaisesti epäyhtenäisistä viranomaiskäytännöistä johtuen.
Kolmas ongelma liittyy yritysten tavoitteeseen karsia kustannuksia monistamalla liiketoimintamalliaan maan eri osissa. Epäyhtenäiset soveltamiskäytännöt voivat johtaa perusteettomaan kustannusten lisäykseen, jos malli hyväksytään joillain paikkakunnilla, mutta toisilla ei. Kustannusten lisäyksen maksavat lopulta kuluttajat.
Viranomaiskäytännön yhtenäisyys ja kilpailun edistäminen -selvitys (pdf, 67 sivua)