KKV on tutkinut, millaisia vaikutuksia sidosyksiköiden ulosmyyntirajan mahdollisilla muutoksilla voisi olla markkinoiden toimivuudelle sekä yleisesti että jätehuoltoalalla. Julkiset toimijat kaipaavat nykyistä väljempiä mahdollisuuksia osallistua markkinoille, kun taas yksityiset yritykset vastustavat niitä. KKV:n tutkimusten perusteella ei voida suositella mitään yksittäistä ulosmyyntirajaa, joka varmistaisi samalla sekä julkisen sektorin kustannustehokkaan toiminnan että julkisten toimijoiden ja yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset.
Kunta voi hankkia tarvitsemiaan tavaroita ja palveluita omilta sidosyksiköiltään ilman kilpailuttamista. Käytännössä sidosyksikkö on usein kunnan omistama osakeyhtiö. Sidosyksiköt voivat tietyin rajoituksin myydä tuotteitaan ja palveluitaan omistajiensa lisäksi myös muulle julkiselle sektorille ja yksityisille markkinoille.
Yleinen ulosmyyntiraja eli se, paljonko julkisomisteinen toimija voi myydä muille kuin omistajilleen, on tällä hetkellä viisi prosenttia liikevaihdosta ja korkeintaan 500 000 euroa. Ulosmyyntiosuus voidaan kuitenkin nostaa väliaikaisesti 10 prosenttiin silloin, jos markkinoilta ei löydy markkinaehtoista tarjontaa niin sanotun avoimuusilmoitusmenettelyn kautta.
Sidosyksiköiden ulosmyynnistä on ollut toistaiseksi vain vähän tutkittua tietoa. KKV on hankintalainsäädännön kehittämistä varten selvittänyt kyselyillä sidosyksiköille ja niiden kanssa samoilla markkinoilla toimiville yrityksille, millaisia vaikutuksia ulosmyynnin rajojen muutoksilla voisi olla.
Sidosyksikköjen liikevaihto miljardiluokkaa
KKV:n tutkimusten perusteella sidosyksiköiden liikevaihdoksi voidaan arvioida kymmeniä miljardeja euroja ja ulosmyynniksi pari miljardia euroa. Ulosmyynnin osuus vaihtelee huomattavasti eri toimialojen välillä. Jos ulosmyyntirajaa ei olisi lainkaan, ulosmyyntiä harjoittavien sidosyksiköiden arvioiden mukaan ulosmyynnin osuus kasvaisi lyhyellä aikavälillä keskimäärin nykyisestä 5 prosentista noin 10 prosenttiin liikevaihdosta. Määrältään erityisesti terveyspalvelujen ulosmyynti voisi lisääntyä.
Sidosyksiköt toivovat, että ulosmyyntiä väljennettäisiin, koska katsovat sen tehostavan omaa toimintaansa. Yritykset puolestaan vastustavat ulosmyyntirajan lievennyksiä, koska näkevät sidosyksiköiden saavan kilpailuetua muun muassa konkurssisuojan ja julkisen kysynnän takaaman myynnin ansioista.
KKV:n tutkimusten perusteella ei voida sanoa, vaikuttaisiko sidosyksiköiden ulosmyyntirajan nostaminen keskimäärin kilpailuun myönteisesti vai haitallisesti. Myöskin optimaalinen ulosmyyntiraja on vaikea määritellä, koska tilanne voi vaihdella eri markkinoilla, toimialoilla, sijainneissa, ajankohtina ja jopa yksittäisen toimijan eri toiminnoissa.
Ulosmyyntirajan suuruus vaikuttaa jätelaitosten yhtiöittämispäätöksiin
KKV on ympäristöministeriön toimeksiannosta selvittänyt ulosmyyntirajan vaikutuksia myös jätehuollossa. Kunnan vastuulla on järjestää ensisijaisesti kotitalouksien jätehuolto, mutta toissijaisesti myös yritysten jätehuolto, jos markkinoilla ei ole siihen tarjolla yksityistä jätehuoltoa kohtuullisin ehdoin. Näillä toissijaisen vastuun palveluilla eli niin sanotuilla TSV-palveluilla varmistetaan, että kaikki jäte huolletaan asianmukaisesti.
Sidosyksikkönä toimiva jätelaitos saa myydä kilpailluilla markkinoilla 10 % liikevaihdostaan vuoden 2029 loppuun saakka. Tämän jälkeen raja laskee 5 %:iin, ellei rajaa päätetä hallitusohjelmaan tehdyn kirjauksen mukaisesti jättää 10 %:iin. Rajoitukset eivät kuitenkaan koske TSV-palvelua. KKV:n tutkimuksen mukaan tällä hetkellä vain noin viidesosalla jätelaitoksista markkinaehtoisen toiminnan osuus liikevaihdosta on lähellä sallittua kymmenen prosentin rajaa.
Ulosmyyntirajan suuruus vaikuttaa TSV-palveluiden kysyntään, koska jätelaitoksen markkinaehtoisen toiminnan ylittäessä ulosmyyntirajan yritys voi hankkia siltä vain TSV-palvelua. Raja voi vaikuttaa myös jätelaitosten yhtiöittämispäätöksiin: jos jätelaitos haluaa toimia markkinoilla laajemmin kuin ulosmyyntiraja sallii, sen on yhtiöitettävä markkinaehtoinen toimintansa.
Tutkimuksen perusteella jätehuollon julkisten ja yksityisten toimijoiden tasapuolista kilpailua ei voida varmistaa pelkästään ulosmyyntirajan sääntelyllä. Yritysten jätettä voi päätyä TSV-palveluiden kautta kunnallisen jätehuollon käsiteltäväksi tiukemmista ulosmyyntirajoista huolimatta. TSV-palveluiden käytön pitäisi perustua aitoon markkinapuutteeseen, mutta KKV:n tutkimuksen mukaan näin ei aina ole ollut.
Lisätietoa
– Sidosyksiköiden ulosmyynti:
tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo, p. 029 505 3011
johtava asiantuntija Ari Luukinen, p. 029 505 3144
– Jätealan ulosmyynti:
vanhempi ekonomisti Lasse Pöyry, p. 029 505 3374
etunimi.sukunimi@kkv.fi