Jos kaupan sijainnin sääntely tai kuntien tonttipolitiikka ei anna tilaa päivittäistavarakaupan kilpailulle, muutkin yhteiskunnan toimet kilpailullisuuden lisäämiseksi jäävät osin vaikutuksettomiksi, todetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tänään julkistamassa selvityksessä Kaupan sijainnin sääntely – Alalle pääsyn ja kilpailun näkökulma. Selvitys osoittaa, että kaupan sijainnin sääntelyä ja tontinluovutusta tulisikin tarkastella pikaisesti uudelleen.
Monimutkainen, yksityiskohtainen ja tulkinnanvarainen sääntelyjärjestelmä vahvistaa selvityksen mukaan alan johtavien toimijoiden asemaa. Esimerkiksi uusien päivittäistavarakaupan suuryksiköiden perustaminen on tehty erityissääntelyllä lähes mahdottomaksi siitä huolimatta, että suuryksiköt ovat tehokkuuden ja kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta olennainen osa nykyaikaista kauppakilpailua.
Selvityksen perusteella virasto on päätynyt julkaisemaan seuraavat suositukset:
- Lisätään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tavoitteisiin myös kilpailun edistämisen tavoite sekä kilpailuvaikutusten arviointi.
- Luovutaan vaatimuksesta sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksiköt keskustatoimintojen alueelle, jos kilpailuedellytysten turvaaminen sitä edellyttää.
- Lisätään sijainnin sääntelyn väljyyttä tarkastelemalla uudelleen suuryksiköiden kokorajoja ja enimmäismitoituksia.
- Selkeytetään ympäristöministeriön roolia kaupan sijainnin sääntelyssä esimerkiksi luopumalla maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä.
- Lisätään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaavoituksen kaikilla tasoilla sekä tonttipolitiikassa.
- Lisätään kilpailuttamista tontinluovutusmenetelmänä, ja avataan toimijoille tasapuoliset mahdollisuudet ns. suunnitteluvarausten tekemiseen.
- Luodaan tietoisesti tonttireserviä ja kaavoituksellista liikkumavaraa, ja tiedotetaan uusista tonteista eri toimijoille avoimesti ja ajoissa.
Sääntelyllä on luotu keinotekoiset niukkuuden olosuhteet
Maankäyttö- ja rakennuslain viimeisin uudistus vuonna 2011 on johtanut siihen, ettei päivittäistavara-kaupan suuryksiköitä voida – tiukat viranomaistulkinnat huomioon ottaen – käytännössä sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle. Keskusta-alueet on kuitenkin useimmiten rakennettu jo niin täyteen, ettei niistä löydy sopivia tontteja uusille kaupan suuryksiköille. Jos tontteja onkin, ne ovat usein jo johtavien toimijoiden omistuksessa ja joka tapauksessa kalliimpia perustaa ja ylläpitää kuin jo olemassa olevat kaupan suuryksiköt.
Nykyisten suuryksiköiden näin saamaa kilpailuetua vahvistavat suuryksikkösääntelyn tiukat enimmäismitoitukset, jotka voivat täyttyä jo johtavien toimijoiden nykyisistä ja suunnitteilla olevista hankkeista. Tiukat enimmäismitoitukset ja neliörajat johtavat helposti ylisuunnitteluun, jossa ratkaisut eivät perustu kuluttajien tarpeisiin ja valintoihin.
Esimerkiksi Uudellamaalla väestömäärän ja ostovoiman on ennustettu kasvavan lähivuosina olennaisesti. Tarve uusien päivittäistavarakaupan yksikköjen perustamiselle on siksi ilmeinen. Viraston teettämän sijaintipaikka-analyysin mukaan Uudellamaalla on potentiaalisia sijaintipaikkoja myös kaupan suuryksiköille, mutta ne sijaitsevat pääosin keskustojen ulkopuolella, eikä kaavoitus mahdollista niille rakentamista.
Kuntien tontinluovutusmenetelmät suosivat alan johtavia toimijoita
Valtaosa kuntien liiketonteista luovutetaan harkinnanvaraisesti tai neuvottelumenettelyn kautta. Kilpailuttamalla luovutetaan vain noin joka kymmenes liiketontti. Harvat kauppapaikat jaetaan lisäksi usein suoraan hyvin verkostoituneille alan johtaville toimijoille. Reserviin kaavoittaminen ei myöskään ole enimmäismitoitusten takia useinkaan mahdollista. Suurin ongelma on kuitenkin ajattelumalli, jossa kahden toimijan katsotaan riittävän kilpailun turvaamiseen.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla suurissa kaupan hankkeissa käytettävät niin kutsutut suunnitteluvaraukset ovat esimerkki ei-kilpailullisesta liiketonttien luovutustavasta. Suunnitteluvarauksella tarkoitetaan menettelyä, jossa kunta tekee omistamalleen maa-alueelle varauksen yksityiselle yritykselle jo ennen kaavoituksen aloittamista.
Suunnitteluvarausten ja yleensäkin harkinnanvaraisten menetelmien epäillään yleisesti suosivan päivittäistavarakaupan suuria toimijoita. Jo epäily sinänsä nostaa alalle tulon kynnystä, ja on näin kilpailun näkökulmasta ongelmallinen. Jos epäily vielä yhdistyy havaintoihin johtavien toimijoiden osallistumisesta erilaisten suunnittelu- tai infrastruktuurikustannusten maksamiseen, alalle tulon kynnys nousee edelleen. Kunnat ovat nykyisin yhä useammin halukkaita ulkoistamaan tällaisia kustannuksia markkinatoimijoille.
Tontinluovutusmenettelyihin liittyvä läpinäkyvyyden puute palvelee sääntelyn parhaiten tuntevien johtavien toimijoiden etuja. Läpinäkyvyyden lisääminen onkin keskeinen kehittämiskohde maankäyttöä koskevassa kunnallisessa päätöksenteossa.
Nyt julkaistu selvitys on osa niistä toimenpiteistä, joihin Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on ryhdytty kilpailun edistämiseksi Suomen päivittäistavarakaupassa. Selvitystä varten haastateltiin laajasti alan asiantuntijoita, toteutettiin noin 40:lle suurimmalle kunnalle suunnattu kysely sekä teetettiin kaksi erillisselvitystä, joiden aiheina ovat uudet potentiaaliset päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijaintipaikat Uudellamaalla sekä maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kehittämistarpeet kilpailun edistämiseksi.
Kaupan sijainnin sääntely – Alalle pääsyn ja kilpailun näkökulma (pdf, 74 sivua)
Lisätietoja:
Tutkija Teemu Karttunen, p. 029 505 3315
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@kkv.fi