Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) 7.10.2020 antaman päätöksen mukaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote), Savitaipaleen kunta ja Kiinteistö Oy Savitaipaleen Vuokratalot eivät noudattaneet hankintalainsäädäntöä sopiessaan rakennusten myynnistä ja sote-palveluiden hankinnasta Mehiläinen Hoivapalvelut Oy:n kanssa.
Eksote, Savitaipaleen kunta, Savitaipaleen Vanhaintuki ry ja Kiinteistö Oy Savitaipaleen Vuokratalot allekirjoittivat Mehiläisen ja sen kiinteistökumppanin kanssa syyskuussa 2019 sopimuksen Savitaipaleen kunnan sote-palveluiden käytössä olleiden rakennusten myynnistä ja sote-palveluiden hankinnasta. Sopimuskokonaisuuteen sisältyi useita samaan aikaan eri osapuolten välillä tehtyjä sopimuksia, jotka oli liitetty kokonaisuudeksi yhdellä, kaikkien sopijapuolten yhdessä allekirjoittamalla pääsopimuksella.
Sopimuksen mukaan Mehiläinen olisi ostanut sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa käytettäviä rakennuksia Savitaipaleen kunnalta, Savitaipaleen Vuokrataloilta sekä Vanhaintukiyhdistykseltä ja vastannut jatkossa rakennuksissa tuotetuista ikääntyneille, vammaisille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnatuista sote-palveluista. Lisäksi sovittiin, että osa kaupan kohteena olleista rakennuksista purettaisiin välittömästi kauppojen tekemisen jälkeen Mehiläisen kustannuksella.
KKV alkoi oma-aloitteisesti selvittää hankintaa, kun kävi ilmi, ettei sopimuskokonaisuudessa Mehiläiselle siirtyvien vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisesta ollut järjestetty hankintalain mukaista kilpailutusta. Sopimukseen sisältyneiden vammaispalveluiden arvo oli Eksoten mukaan noin 4,5 miljoonaa euroa ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden noin 800 000 euroa. Sopimuskokonaisuuteen liitettiin lisäksi noin 2,9 miljoonan euron arvoiset ikääntyneiden asumispalveluja koskevat sopimukset, jotka perustuivat Eksoten aiemmin tekemiin puitejärjestelykilpailutuksiin.
Kilpailuttamisvelvoitteen tavoitteena on turvata laatu- ja hintakilpailu
KKV katsoi, että kokonaisuus olisi tullut kilpailuttaa hankintalain mukaisesti siihen sisältyvien hankintojen vuoksi ja valmisteli markkinaoikeudelle esitystä siitä, että sopimuskokonaisuus määrättäisiin tehottomaksi. Osapuolet päättivät kuitenkin sopimuskokonaisuuden raukeamisesta, ja KKV päätyi markkinaoikeusesityksen tekemisen sijaan antamaan asiassa hallinnollista ohjausta hankintalainsäädännön noudattamisesta.
Antamassaan ohjauksessa KKV kiinnitti hankintayksiköiden huomiota siihen, että sekä sote-palveluiden hankintaa että rakennusten myyntiä sisältänyt sopimuskokonaisuus olisi tullut kilpailuttaa, sillä se kuului hankintalain soveltamisalaan.
”Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksissa on ensiarvoisen tärkeää turvata kuntalaisten laadukkaat palvelut ja varmistaa, että verovarat käytetään tehokkaasti. Ilman kilpailutusta tarjoajat eivät pääse kilpailemaan keskenään hinnalla ja laadulla’’, hankintojen valvonnan tutkimuspäällikkö Max Jansson muistuttaa.
Sote-hankinnat voi jättää kilpailuttamatta vain lain sallimissa tilanteissa
Eksote vetosi selvityksissään siihen, että hankintalaki sallii erityistilanteissa sosiaali- ja terveyspalveluiden suorahankinnan, kun kilpailuttaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai epätarkoituksenmukaista hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.
”Suorahankintaperusteen tavoitteena voi olla esimerkiksi yksittäisten asiakkaiden hoitosuhteen jatkuvuuden turvaaminen. Poikkeuksen ei katsottu soveltuvan ulkoistustilanteeseen, jossa koko asumisyksikön palveluntuotanto on siirtymässä kuntayhtymältä yksityiselle, ja palveluntuottaja on siis joka tapauksessa vaihtumassa”, KKV:n erityisasiantuntija Niina Ruuskanen kertoo.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Niina Ruuskanen, p. 029 505 3871
etunimi.sukunimi@kkv.fi
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on annettu tehtäväksi valvoa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. KKV voi antaa havaitsemastaan lainvastaisuudesta hankintayksikölle huomautuksen tai muuta hallintolaissa tarkoitettua hallinnollista ohjausta. Laittomien suorahankintojen osalta KKV voi hankintalain perusteella kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon. EU-kynnysarvot ylittävien suorahankintojen osalta KKV voi myös tehdä markkinaoikeudelle esityksen seuraamusten, kuten seuraamusmaksun, sopimuskauden lyhentämisen tai hankintapäätöksen kumoamisen määräämiseksi. Sama koskee kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintalaissa tarkoitettuja palveluhankintoja tai käyttöoikeussopimuksia, jotka on tehty suorahankintana ilman laissa säädettyä perustetta. Esitystä markkinaoikeudelle ei kuitenkaan voida tehdä, jos hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta hankintalaissa tarkoitetun suorahankintaa koskevan ilmoituksen.