Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) 28.9.2020 antaman päätöksen mukaan Veikkaus Oy ei noudattanut hankintalakia tehdessään olennaisia muutoksia keskuspelijärjestelmän hankintasopimukseen.
KKV alkoi selvittää Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankintaa samoihin aikoihin, kun se nousi julkiseen keskusteluun tammikuussa 2020. Alun perin Veikkaus ja IGT olivat tehneet vuonna 2004 sopimuksen keskuspelijärjestelmän kehittämisestä ja hankinnasta. Vuonna 2018 osapuolet muuttivat hankintasopimuksesta muun muassa palvelun tuottamisen toimintamallia, hinnoittelua ja sopimuksen voimassaoloaikaa.
KKV totesi selvityksissään, että hankintasopimukseen oli tehty olennaisia muutoksia, joille ei ollut hankintalain mukaista poikkeusperustetta. Hankinnalle ei ollut myöskään lainmukaista suorahankintaperustetta. Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankinta oli siten KKV:n arvion mukaan lainvastainen.
Veikkaus perusteli tehtyjä sopimusmuutoksia muun muassa tarpeella pilkkoa ja uudistaa järjestelmäkokonaisuutta hallitusti.
”Veikkauksen tavoite vähentää toimittajariippuvuutta ja kilpailuttaa osakokonaisuuksia on sinänsä kannatettava, mutta nyt valittu toteutustapa ei ole ollut hankintalain mukainen”, toteaa erityisasiantuntija Elisa Aalto.
KKV kiinnittää Veikkauksen huomiota hankintalain noudattamiseen
KKV päätyi antamaan Veikkaukselle asiassa hallinnollista ohjausta hankintalainsäädännön noudattamisesta. Virasto ei voinut harkita esitystä markkinaoikeudelle seuraamusten määräämiseksi, koska määräaika markkinaoikeusesitykselle oli kulunut umpeen. Hankintalain mukaan KKV:n on aloitettava selvitystoimenpiteet kuuden kuukauden kuluessa lainvastaisen suorahankintasopimuksen tekemisestä, jotta markkinaoikeusesitys olisi mahdollinen.
”Kuuden kuukauden määräaikaan liittyy ongelmia tehokkaan hankintojen valvonnan kannalta. Määräaika tarkoittaa käytännössä, että viraston pitää löytää tieto epäillystä laittomasta suorahankinnasta kuuden kuukauden sisällä sopimuksen tekemisestä”, sanoo hankintojen valvonnan tutkimuspäällikkö Max Jansson.
”Suorahankinnan tai sopimusmuutoksen löytäminen ajoissa ei ole käytännössä mahdollista esimerkiksi tilanteissa, joissa hankintalain vastaisten sopimusmuutosten jälkeen odotetaan puoli vuotta ennen varsinaisen hankinnan täytäntöönpanon aloittamista”, täydentää Jansson.
KKV sai vuonna 2017 tehtäväksi valvoa julkisia hankintoja. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun KKV puuttuu valtionyhtiön julkiseen hankintaan.
KKV:n päätös hallinnollisesta ohjauksesta
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Max Jansson, p. 029 505 3688
Erityisasiantuntija Elisa Aalto, p. 029 505 3683
etunimi.sukunimi@kkv.fi
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on annettu tehtäväksi valvoa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. KKV voi antaa havaitsemastaan lainvastaisuudesta hankintayksikölle huomautuksen tai muuta hallintolaissa tarkoitettua hallinnollista ohjausta. Laittomien suorahankintojen osalta KKV voi hankintalain perusteella kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon. EU-kynnysarvot ylittävien suorahankintojen osalta KKV voi myös tehdä markkinaoikeudelle esityksen seuraamusten, kuten seuraamusmaksun, sopimuskauden lyhentämisen tai hankintapäätöksen kumoamisen määräämiseksi. Sama koskee kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintalaissa tarkoitettuja palveluhankintoja tai käyttöoikeussopimuksia, jotka on tehty suorahankintana ilman laissa säädettyä perustetta. Esitystä markkinaoikeudelle ei kuitenkaan voida tehdä, jos hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta hankintalaissa tarkoitetun suorahankintaa koskevan ilmoituksen.
Lue lisää hankintojen valvonnasta.