Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää, että markkinaoikeus määrää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden päättymään ennenaikaisesti. KKV:n arvion mukaan Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. Virasto toivoo markkinaoikeuden ratkaisun selkeyttävän sidosyksikköhankintojen käyttöedellytyksiä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue hankki vuonna 2022 henkilöstöhallinnon palvelut ja niihin kuuluvat järjestelmät suorahankintana Sarastialta. Noin 9,3 miljoonan euron arvoinen hankinta tehtiin sidosyksikköhankintana ilman kilpailutusta. Hyvinvointialue omistaa 0,04 prosentin osuuden Sarastian osakekannasta. KKV ryhtyi selvittämään hankintaa EK:n, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton laatiman toimenpidepyynnön perusteella.
Hankintalain mukaan hankintayksiköiden ei tarvitse kilpailuttaa sidosyksiköiltään tekemiään hankintoja. Jotta yhtiö on hankintalain tarkoittama sidosyksikkö, hankintayksikön on voitava käyttää siihen määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa.
KKV on arvioinut Sarastia Oy:n päätöksentekorakenteita osakassopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja saadun selvityksen perusteella. Virasto on lisäksi selvittänyt hyvinvointialueen edustusta Sarastian toimielimissä ja sen mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön toimintaan toimielimien kautta. KKV:n arvion mukaan Sarastiaan luodut päätöksentekorakenteet eivät täytä hankintalain määräysvaltaa koskevia edellytyksiä.
Hyvinvointialueen määräysvalta yhtiöön on viraston arvion mukaan muodollista, eikä se voi käyttää yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa ratkaisevaa päätösvaltaa Sarastian strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. KKV katsoo, että Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. KKV esittää, että markkinaoikeus määrää hankintasopimusten sopimuskaudet päättymään 12 kuukauden kuluttua tuomioistuimen antamasta lainvoimaisesta päätöksestä.
Sidosyksikköhankinnat yleistyneet – määräysvaltakriteerin tulee aina täyttyä
Sidosyksiköt ovat tyypillisesti olleet kuntien omistamia osakeyhtiöitä, jotka ovat toimineet esimerkiksi terveydenhuolto-, siivous-, jätteenkäsittely-, catering- tai ICT-alalla. Viime vuosina jotkut kuntien omistamista in house -yhtiöistä ovat muuttuneet pienistä paikallisista yhtä tai useampaa naapurikuntaa palvelevista yhtiöistä valtakunnallisiksi toimijoiksi. Kehityksen seurauksena markkinoilla toimii nykyisin lukuisten hankintayksiköiden omistamia yrityksiä, jotka markkinoivat osakkeitaan hankintayksiköille ja päättäjille muun muassa sillä, ettei sidosyksiköltä tehtäviä hankintoja tarvitsisi kilpailuttaa.
”Sidosyksikköjen toimintaan vaikuttaa liittyvän yhä useammin ajatus kilpailuttamisvelvoitteen välttämisestä. Kun sidosyksiköllä on useita omistajia, tulee varmistua siitä, että kaikilla omistajilla on todellinen määräysvalta yhtiöön. Vastuu hankintalain noudattamisesta on aina hankintayksiköllä itsellään.”
KKV esittää sopimuskauden lyhentämisen lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 1000 euron seuraamusmaksua. Seuraamusmaksun määrässä on huomioitu, että useilla hankintayksiköillä on epätietoisuutta siitä, miten sidosyksikköaseman edellytyksiä ja määräysvaltakriteerin täyttymistä tulisi tulkita. Hyvinvointialueen tekemä suorahankinta on KKV:n näkemyksen mukaan osa laajempaa ilmiötä, joka johtuu sidosyksikkösääntelyn virheellisestä ja liian laajasta tulkinnasta. Määräysvaltakriteeriä ei ole juurikaan arvioitu kansallisessa oikeuskäytännössä, minkä vuoksi hankintayksiköt voivat kokea tulkinnanvaraisena sen, missä tilanteessa sidosyksikköhankinnan tekeminen on sallittua.
”Vaikka kyse on aina tapauskohtaisesta arvioinnista, virasto toivoo, että markkinaoikeuden ratkaisu osaltaan selventää sidosyksikköaseman oikeudellista arviointia. On tärkeää, että hankintayksiköt varmistavat, että sidosyksikköhankintoja tehdään vain sellaisilta yhtiöiltä, joihin tosiasiallisesti käytetään määräysvaltaa kuten omiin yksiköihin.”