Koronaviruksen leviämistä ehkäisevät rajoitukset ovat vähentäneet ihmisten liikkumista merkittävästi erityisesti vapaa-ajanviettopaikoissa ja joukkoliikenteessä. KKV:n raportin mukaan mikään tietty yksittäinen rajoitus ei kuitenkaan yksinään selitä muutoksia, vaan kyseessä on kokonaisuus, johon vaikuttavat myös viranomaisten kehotukset, suositukset sekä ihmisten lisääntynyt tieto ja huoli viruksesta.
KKV on tarkastellut, millaisia muutoksia koronaviruspandemia on aiheuttanut muun muassa vapaa-ajanviettopaikkojen, ruokakauppojen ja apteekkien, puistojen sekä eri liikennevälineiden kävijämääriin 12.3.–7.5.2020. Liikkumisessa tapahtuneita muutoksia on yhdistetty niihin päivämääriin, jolloin rajoituksia on otettu käyttöön. Raportti on syntynyt samalla, kun KKV on tuottanut materiaalia koronakriisin taloudellisia vaikutuksia arvioivan Vesa Vihriälän työryhmän käyttöön.
Liikkumistiedot perustuvat Googlen 131 maasta keräämiin paikannustietoihin ja Applen käyttäjien 63 eri maassa tekemiin reittihakuihin. Näiden tietojen perusteella Suomessa on tapahtunut liikkumisessa samansuuntaisia muutoksia kuin 131 maassa keskimäärin. Joukkoliikenteen kävijämäärät puolittuivat ja vapaa-ajanviettopaikoissa liikkuminen vähentyi yli kolmanneksella.
Sen sijaan ruokakauppojen ja apteekkien kävijämäärät laskivat Suomessa ja Ruotsissa muiden maiden keskiarvoa huomattavasti vähemmän. Kun 131 maassa kävijämäärät putosivat keskimäärin 25 prosentilla, Suomessa laskua oli 11 prosenttia ja Ruotsissa, jossa rajoitustoimet ovat olleet muita maita selvästi lievempiä, vain neljä prosenttia. Suomi ja Ruotsi poikkeavat monista muista maista myös siinä, että molemmissa puistojen kävijämäärät lisääntyivät yli 50 prosentilla, kun ne muualla laskivat keskimäärin 27 prosentilla. Nämä erot selittyvät pitkälti sillä, että useissa maissa on ollut käytössä ulkonaliikkumiskieltoja.
Rajoitukset eivät yksinään selitä muutoksia
Raportista selviää, että eri maiden asettamat rajoitukset eroavat toisistaan tiukkuudeltaan ja ajankohdiltaan. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa muutokset liikkumisessa olivat hyvin samanlaisia aina 17.3.2020 saakka, jolloin Suomessa otettiin käyttöön tiukempia rajoitustoimia ja julkisia tiloja suljettiin. Tanskassa, Virossa ja Norjassa rajoitukset ovat olleet suurin piirtein yhtä tiukkoja kuin Suomessa ja niitä on tiukennettu samoihin aikoihin.
Ei ole kuitenkaan mahdollista osoittaa, että tietty rajoitus olisi suoraan vaikuttanut tiettyjen palvelujen käyttöön. Monia rajoituksia on otettu käyttöön yhtäaikaisesti, jolloin on vaikea erottaa yksittäisen rajoituksen vaikutusta. Lisäksi liikkumiseen ovat mahdollisesti vaikuttaneet myös viranomaisten suositukset ja kehotukset sekä kansalaisten käsitykset tilanteen vakavuudesta ja virukseen liittyvästä uhasta.
KKV:n raportti Koronan ja rajoitustoimien vaikutukset liikkumiseen
Lisätietoja:
vanhempi ekonomisti Antti Sieppi, p. 029 505 3045,
ekonomisti Miika Heinonen, p. 029 505 3077,
etunimi.sukunimi@kkv.fi