Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) julkaisemassa selvityksessä vertailtiin Suomen, Pohjoismaiden, Saksan, Ranskan ja Australian kansallista kilpailuneutraliteettisääntelyä OECD:n suosituksiin. Suomen kilpailuneutraliteettisääntely vastaa OECD:n suosituksia verrattain hyvin. Vertailukelpoista tietoa tarvittaisiin kuitenkin lisää, jotta sääntelyä voitaisiin arvioida paremmin.
Kilpailuneutraliteetilla viitataan yksityisten ja julkisen elinkeinotoiminnan tasapuolisiin toimintaedellytyksiin. Kilpailuneutraliteettisääntelyllä pyritään varmistamaan, ettei julkisomisteisilla elinkeinotoimijoilla ole perusteettomia kilpailuetuja, joita yksityiset toimijat eivät voi saada ja jotka voivat vääristää kilpailua.
KKV:n selvityksessä vertailtiin mukaan valittujen verrokkimaiden kansallista kilpailuneutraliteettisääntelyä teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n suosituksiin, joiden avulla OECD-maat voivat kehittää omaa sääntelyään. Jäsenmaat voivat kuitenkin itsenäisesti päättää lainsäädännöstään, koska OECD:n suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia.
Suomen sääntely vastaa pitkälti OECD:n suosituksia
Selvityksen perusteella on havaittavissa merkittäviä maakohtaisia eroja siinä, miten OECD-maat ovat panneet täytäntöön OECD:n kilpailuneutraliteettisuosituksia kansalliseen lainsäädäntöön. Suomen kilpailuneutraliteettisääntely vastaa pitkälti OECD:n suosituksia. Suomessa sääntelyä on pidetty tarpeellisena keinona tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Vertailluista maista kilpailuneutraliteettisääntely on Suomeen verrattuna edistyneempää vain Australiassa, jota on pidetty kilpailuneutraliteettisääntelyn mallimaana.
OECD:n suositusten mukaan julkisen sektorin elinkeinotoiminta tulisi aina mahdollisuuksien mukaan yhtiöittää tai eriyttää julkisyhteisön lakisääteisestä ja hallinnollisesta toiminnasta. Selvityksen perusteella Suomi on vertailussa mukana olleista maista ainoa, jonka lainsäädäntöön on kirjattu erillinen kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus. Suomessa julkisyhteisöjen velvollisuutena on vuoden 2020 alusta ollut pitää erillistä kirjanpitoa sellaisesta taloudellisesta toiminnasta, jonka vuotuinen liikevaihto on 40 000 euroa tai enemmän.
Julkisen sektorin elinkeinotoiminnasta tarvitaan lisää tutkimustietoa
Aiempaa eri maiden kilpailuneutraliteettisääntelyä vertailevaa tutkimusta ei KKV:n selvityksen yhteydessä löytynyt. Tutkimusta ja eri maiden lainsäädännön vertailemista on voinut vaikeuttaa se, että kansallista sääntelyä on tehty eri maissa hyvin eri lähtökohdista ja lähdeaineistoakin on saatavilla useimmiten vain kunkin maan omalla kielellä. Tutkimus on kuitenkin tärkeää, sillä julkisen sektorin elinkeinotoiminnalla on varovaisestikin arvioiden kohtalaisen suuri merkitys OECD-maiden taloudelle.
Kilpailuneutraliteettisääntelyn taloudellisesta vaikuttavuudesta ja koko julkisen sektorin elinkeinotoiminnan laajuudesta on sekä Suomessa että muissa selvityksen kohteena olleissa maissa kuitenkin suhteellisen vähän tutkittua tietoa. Etenkin kuntien harjoittamasta elinkeinotoiminnasta löytyy vain vähän vertailukelpoista tietoa. Tarkempaa tietoa tarvittaisiin, sillä etenkin kuntien elinkeinotoiminta vaikuttaa olevan laajaa monissa selvityksen kohteena olleissa maissa. Suomessa julkisen sektorin taloudellisesta toiminnasta voidaan odottaa saatavan jatkossa aiempaa täsmällisempää tietoa kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden ansiosta. Julkisen sektorin elinkeinotoimintaa koskevan ajantasaisen ja kattavan tutkimustiedon avulla myös kilpailuneutraliteettisääntelylle asetettavia tavoitteita voitaisiin kehittää ja arvioida täsmällisemmin.
Lisätietoja:
Selvityksen laatija Mikko Leirimaa,
mikkoleirimaa (at) gmail.com
Tutkimusprofessori Mika Maliranta, p. 029 505 3060
Johtaja Arttu Juuti, p. 029 505 3614
etunimi.sukunimi@kkv.fi
Lue lisää kilpailuneutraliteetista.