Noin 200 000 kuluttajaa joutuu vuosittain tilausansoihin, joissa he menettävät yhteensä noin 5–10 miljoonaa euroa. Arviot perustuvat Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) toteuttamaan kuluttajakyselyyn, jossa selvitettiin tilausansojen esiintyvyyttä ja niiden aiheuttamien haittojen suuruusluokkaa. Kuluttajille aiheutuvien vahinkojen lisäksi tilausansat vääristävät kilpailua ja murentavat kuluttajien luottamusta verkkokauppaan.
Tilausansat ovat yksi kuluttajille suunnattujen huijausten muoto. KKV:n selvityksessä keskityttiin tilausansoihin, joissa kuluttaja on tilannut ilmaisen tai edullisen tuotenäytteen tai osallistunut kilpailuun tai arvontaan ja on samassa yhteydessä luovuttanut yhteystietonsa. Samalla hänet on sidottu sopimukseen, jonka perusteella hänelle aletaan lähettää tuotteita ja laskuttaa niistä.
Selvitykseen haastateltiin puhelimitse yhteensä 1 032 iältään 18–84-vuotiasta henkilöä. Heistä viisi prosenttia oli joutunut tilausansaan tutkimushetkeä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Saatujen tulosten perusteella KKV arvioi, että vuosittain tilausansaan joutuu noin 200 000 kuluttajaa, joista lähes 150 000:lle on aiheutunut taloudellisia menetyksiä. Niiden suuruusluokka on vuosittain noin 5–10 miljoonaa euroa.
Taloudellisten menetysten lisäksi tilausansat aiheuttavat emotionaalisia haittoja, kuten stressiä ja uupumusta sekä terveyshaittoja, kuten unettomuutta. Selvityksen mukaan 90 prosenttia tilausansaan joutuneista oli kokenut jonkinasteisia emotionaalisia haittoja.
Yksittäisen kuluttajan kokemat rahalliset menetykset saattavat olla pieniä ja mielipaha hallittavissa, mutta tilausansat aiheuttavat haittoja myös laajemmin koko yhteiskuntaan. Kuluttajien menetykset ovat pois ostovoimasta ja ne horjuttavat luottamusta yritysten ja verkkokaupan luotettavuuteen. Rehelliset yritykset kärsivät siitä, että lainvastaisesti toimivat yritykset saavat niihin nähden kilpailuetua. Viranomaisilta tilausansat vievät resursseja muulta valvonnalta.
Tilausansojen torjunta ei onnistu yksin kuluttajaviranomaisten keinoin
Ainoastaan pieni osa kuluttajien kokemista tilausansoista tulee kuluttajaviranomaisten tietoon. Euroopan komission tulostaulun mukaan vain neljä prosenttia suomalaiskuluttajista ottaa yhteyttä kuluttajaviranomaisiin ongelmatilanteissa.
”Meidän saamamme yhteydenotot ovat vain jäävuoren huippu koko ongelmasta. Ilmiö on todellisuudessa niin mittava, että tilausansat ovat työllistäneet kuluttajaviranomaisia koko 2010-luvun. Teemmekin jatkuvasti tiivistä yhteistyötä tilausansojen torjumiseksi sekä Suomessa että kansainvälisesti”, sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.
Ongelmana on, että kuluttaja-asiamiehen nykyiset keinot eivät pure tilausansoihin riittävän tehokkaasti. Kuluttaja-asiamiehen on lain mukaan ensin neuvoteltava yrityksen kanssa ja jos ratkaisua ei löydy, määrättävä yritykselle kielto tai vietävä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tilausansojen taustalla olevia yrityksiä ei kuitenkaan yleensä saada neuvottelemalla muuttamaan menettelyään. Asian käsittely markkinaoikeudessa puolestaan saattaa kestää huomattavan pitkään ja sillä välin yritys voi jatkaa lainvastaista toimintaa.
Kuluttajia on pystytty auttamaan puuttumalla tilausansoihin liittyvien saatavien perintään. Kuluttaja-asiamies on myös avustanut vuosien varrella kymmeniä kuluttajia tilausansoihin liittyvissä velkomusasioissa käräjäoikeudessa ja on voittanut kaikki jutut. Lisäksi KKV on opastanut verkkosivuillaan ja somekanavissaan kuluttajia tunnistamaan tilausansoja ja antanut tilausansaan jo joutuneille toimintaohjeita.