Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) raportin mukaan rahapelaamisen haittojen ehkäisy edellyttää valvonnan keskittämistä ja tehostamista. Vasta tämän jälkeen kannattaa selvittää, onko suomalaisesta monopolijärjestelmästä tarpeen luopua.
KKV on selvittänyt rahapelaamisen järjestämisen, sääntelyn ja valvonnan vaihtoehtoja. Raportti on ensimmäinen osa viraston laajempaa rahapelaamishanketta, josta julkaistaan syksyn aikana muitakin raportteja. Loppuraportti julkaistaan alkuvuonna 2020.
Lähes jokaisessa Euroopan maista on käytössä lisenssijärjestelmä tai sen ja monopolijärjestelmän yhdistelmä. Kaikkia rahapelejä koskeva monopoli on Euroopassa Suomen lisäksi ainoastaan Norjassa. EU-lainsäädännön mukaan rahapelimonopoli on sallittu silloin, kun sen avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Rahapelituottojen käyttö yleishyödyllisiin tarkoituksiin ei riitä oikeuttamaan monopolia. EU edellyttää myös, että rahapelimonopolia on valvottava tehokkaasti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti.
KKV:n raportin mukaan Suomen rahapelijärjestelmän sääntely ei täytä tehokkaan valvonnan vaatimusta. Sääntelystä on vastuussa monta eri tahoa, joiden tehtävät ovat osittain päällekkäisiä. Siksi niiden keskinäiset vastuut jäävät epäselviksi.
”Ongelmallisen pelaamisen määrään vaikuttaa enemmän se, miten rahapelaamista säännellään kuin se, miten rahapelaaminen on järjestetty. Nykyistä rahapelisääntelyä onkin ensin keskitettävä ja tehostettava. Vasta sen jälkeen voidaan harkita, onko järjestelmää tarvetta muuttaa”, sanoo tutkimuspäällikkö Anu Raijas.
Valvonnan puolueettomuuden kannalta on myös ongelmallista, että rahapelituottojen edunsaajat osallistuvat rahapelaamisen sääntelyyn ja ovat päättämässä keskeisistä rahapelipoliittisista linjauksista. Edunsaajilla voi silloin olla kannustin pikemminkin huolehtia pelituottojen määrästä kuin peliongelmista ja niiden ennaltaehkäisemisestä.
KKV:n raportissa esitellään esimerkkeinä Tanskan ja Ruotsin mallit, joissa sääntely on keskitetty yhdelle toimijalle. Sääntelijöillä on myös tehokkaat keinot, joilla ne voivat varmistaa maassaan toimivien rahapeliyhtiöiden lainmukaisen toiminnan.
Rahapelien riskit selvemmin näkyviin
Suomessa pelataan rahapelejä eniten Euroopassa, vuodessa henkeä kohti noin 320 eurolla. Eniten rahaa käytetään raha-automaattipeleihin. Ne voidaan luokitella haitallisimpien rahapelien joukkoon, koska niissä riski peliriippuvuuteen ja ongelmapelaamiseen on suuri. Raha-automaattipelit nousevat selvästi esiin myös peliongelmaisia auttavan Peliklinikan asiakkaiden keskuudessa ja sen auttavaan puhelimeen Peluuriin tulleissa yhteydenotoissa.
KKV:n raportissa ehdotetaan, että sääntelyn keskittämisen lisäksi rahapelihaittoja voitaisiin vähentää kertomalla kuluttajille selvästi se, että tiettyihin peleihin liittyy riski liialliseen ja hallitsemattomaan pelaamiseen. Monissa maissa haitallisiksi tiedettyjen rahapelien saatavuutta on rajoitettu.
Pelihaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan myös lisää tutkimusta ihmisten pelikäyttäytymisestä ja rahapelien kulutuksesta, jotta saadaan tietoa esimerkiksi siitä, miten pelaaminen jakautuu eri pelityyppien välillä ja miten laajaa ongelmallinen rahapelaaminen on.
KKV:n raportti Rahapelijärjestelmät – Suomi ja muut maat
Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Anu Raijas, p. 029 505 3650 ja asiantuntija Maria Pirilä, p. 029 505 3138, etunimi.sukunimi@kkv.fi