Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimusraportissa kartoitetaan kilpailun määrää julkisissa hankinnoissa sekä hankintoja tekevien mahdollisuuksia lisätä kilpailua. Tutkimus on tähän mennessä laajin selvitys kilpailusta julkisissa hankinnoissa Suomessa.
Julkinen sektori ostaa vuosittain noin 31 miljardilla eurolla tuotteita ja palveluita yksityiseltä sektorilta. Hankinnoista noin puolet on pien- tai suorahankintoja ja toinen puoli kilpailutettuja hankintoja. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi säästöjen löytäminen julkisia hankintoja tehostamalla. Hankintojen suuren määrän vuoksi pienikin tehostaminen kilpailutetuissa hankinnoissa voi johtaa hyvinkin suuriin vuosittaisiin säästöihin.
KKV selvitti kilpailun tilaa kilpailutetuissa hankinnoissa laajan, vuodet 2017–2021 kattavan rekisteriaineiston avulla. Tulosten perusteella kilpailua oli julkisissa hankinnoissa hälyttävän vähän. Kilpailutuksiin jätettyjen tarjousten mediaanimäärä oli kolme ja yleisin tarjousten lukumäärä kaksi.
”Julkisen talouden näkökulmasta tarjousten alhainen määrä on huolestuttava, sillä määrällä on selkeä yhteys kilpailun kovuuteen eli siihen, missä määrin yritykset kilpailevat keskenään hinnalla ja laadulla. Tutkimus vahvistaa, että kilpailua lisäämällä hankinnoissa olisi merkittävää säästöpotentiaalia.”
IT- ja sote-alan kilpailutuksiin saadaan usein vain vähän tarjouksia
Eri toimialojen, alueiden ja hankkijoiden välillä voi olla suuriakin eroja kilpailun määrässä. Osa eroista johtuu hankinnan tekijän näkökulmasta ulkoisista tekijöistä, kuten toimialan markkinarakenteesta tai markkinan koosta.
Kilpailun määrässä oli odotetusti alueellisia eroja, ja kilpailu oli vähäisintä harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi löydettiin selkeitä toimialakohtaisia eroja. Etenkin lääketieteellisten tarvikkeiden ja IT-palveluiden kilpailutuksissa tarjoajia oli vähän. Myös julkisten hankintojen kustannuksista merkittävän osan muodostavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa kilpailu oli heikkoa.
”Osa toimialojen välisistä eroista selittyy toimialan keskittyneisyydellä. Toisaalta esimerkiksi IT-alalla on myös runsaasti kilpailutuksia, joihin tulee paljon tarjouksia. Vähäinen kilpailu IT-hankinnoissa voikin olla seurausta aiemmista epäonnistuneista kilpailutuksista”, Jääskeläinen toteaa.
Tarjousaikaa pidentämällä ja oikealla ajoituksella lisää kilpailua
Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, mitkä hankkijoiden päätösvallassa olevat keinot voivat auttaa kilpailun lisäämisessä. Aineistosta selviää, että lyhyempi tarjousaika on yhteydessä alhaisempiin tarjousmääriin. Lisäksi hankinnan ajoittaminen loma-aikaan vähentää kilpailua. Kun tarjousaika päättyi heinäkuussa, tarjouksia tuli odotetusti vähemmän.
Kaikkia onnistuneisiin hankintoihin vaikuttavia tekijöitä ei rekisteriaineistosta voi havaita. Aiempaa näyttöä on etenkin siitä, että markkinan kartoittaminen ja markkinavuoropuhelu ennen kilpailutusta voi vähentää riskiä siitä, että tarjouspyyntöön lisätään tarpeettomia, kilpailua vähentäviä ehtoja.
Lisätietoa yhden tarjoajan kilpailutuksista
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan hankintalakiin lisättäisiin velvoite uusia kilpailutus, mikäli tarjouskilpailuun saadaan vain yksi tarjous. Selvityksessä on toimialakohtaista lisätietoa yhden tarjoajan kilpailutuksista. Määrällisesti toimialalta tehtyihin hankintoihin suhteutettuna yhden tarjouksen kilpailutuksia oli eniten maatalouskoneiden ja laboratoriolaitteiden hankinnoissa.
Tutkimuksen perusteella voidaan karkeasti arvioida, että yhden tarjouksen kilpailutusten arvo on Suomessa vuositasolla noin 1,5 miljardia euroa. Jos kaikkiin yhden tarjouksen kilpailutuksiin tulisi yksi lisätarjous, tämä voisi tuoda noin 150 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Uusimisvelvoitteella voi olla kuitenkin myös negatiivisia kustannusvaikutuksia, ja siksi on tärkeää, että uudistusta edeltää laadukas vaikutusarviointi.