EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet direktiivin, jolla parannetaan kilpailunrajoituksista vahinkoa kärsineiden mahdollisuuksia saada korvauksia. Jäsenvaltioiden on siirrettävä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan direktiivistä tulee tärkeä osa tehokasta kilpailupolitiikkaa.
Uusi direktiivi edistää sitä, että kartellien tai määräävän markkina-aseman väärinkäytön johdosta muun muassa ylihintaa maksaneet asiakkaat voivat entistä tehokkaammin saada korvauksia kärsimistään vahingoista. Monissa tapauksissa esimerkiksi kilpailulain vastaisten kartellien aikaansaama keinotekoinen hinnannousu on 15-25 prosenttia. Direktiivin lähtökohta on täyden korvauksen periaate eli kilpailunrajoituksella aiheutettu vahinko on korvattava täysimääräisesti.
Direktiivi tulee poistamaan monia käytännön esteitä, joita kilpailunrajoitusten korvauskanteisiin on aikaisemmin liittynyt. Jos kilpailuviranomainen tai kilpailuasioissa toimivaltainen tuomioistuin on jo kertaalleen todennut menettelyn kilpailulain vastaiseksi, korvauksia hakevan osapuolen ei enää tarvitse vahingonkorvausprosessissa uudelleen osoittaa sitä. Asia on tähän saakka ollut oikeudellisesti epäselvä, mikä on saattanut vähentää vahingonkorvausten hakemista.
Direktiivi tuo mukaan myös kartellien vahinko-olettaman. Jos kilpailuviranomainen tai kilpailuasioissa toimivaltainen tuomioistuin on todennut kartellin, korvauksia hakevan on osoitettava vahingon suuruus, mutta ei enää sitä, aiheuttiko kartelli vahinkoa vai ei. Kartelliin osallisilla on oikeus osoittaa tämä vahinko-olettama vääräksi. Mikäli ne eivät siihen pysty, kartellin vahinko-olettama otetaan korvausoikeudenkäynnin perustaksi.
Vahingon suuruuden osoittamista helpottaa se, että tuomioistuin voi määrätä vastapuolen hallussa olevat asiakirjat osaksi oikeudenkäyntiaineistoa. Vanhentumissäännöksiä puolestaan selkeytetään niin, että niihin liittyvä epävarmuus ei muodostu esteeksi korvauksien hakemiselle.
Lisäksi välillisten asiakkaiden asema selkeytyy. Kartellin asiakkaat ovat voineet siirtää maksamansa ylihinnan eteenpäin omille asiakkailleen eli kartellin välillisille asiakkaille. Direktiivi varmistaa, että myös näillä asiakkailla on oikeus ja mahdollisuudet korvausten hakemiseen.
Vahingonkorvaus ei ole rangaistus kilpailulain vastaisesta menettelystä, vaan korvaus aiheutetuista vahingoista. Sanktio kilpailulain vastaisesta menettelystä ja täyteen korvaukseen perustuva vahingonkorvaus luovat yhdessä järjestelmän, joka ennaltaehkäisee nykyistä tehokkaammin lainvastaiseen menettelyyn ryhtymistä. Kilpailulain vastaisesti toimiva yrityksellä on suurempi riski joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingot sen lisäksi, että lainvastainen menettely voi johtaa myös kilpailurikkomusmaksun määräämiseen.
KKV:n mukaan direktiivi turvaa hyvin myös niiden yritysten oikeudet ja kannusteet, jotka haluavat tunnustaa osallisuutensa kartelliin ja välttyä kilpailurikkomusmaksulta. KKV on direktiivin valmistelun eri vaiheissa korostanut tämän ns. leniency-järjestelmän turvaamista.
KKV katsoo, että direktiivistä tulee uusi ja tärkeä osa kilpailupolitiikan kokonaisuutta. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa Suomessa kansallista työryhmää, joka valmistelee direktiivin implementointia osaksi Suomen lainsäädäntöä.