Kuluttaja-asiamiehen selvityksen perusteella Maskun Kalustetalo johtaa markkinoinnissaan kuluttajia harhaan. Yritys luo kuluttajille kalusteiden markkinoinnissa mielikuvia suurista alennuksista käyttämällä myyntihinnan yhteydessä vertailuhintoja, alennusprosentteja tai muita alennuksiin viittaavia ilmaisuja, jotka eivät anna totuudenmukaista kuvaa Maskun Kalustetalon todellisesta hintatasosta.
Kuluttaja-asiamiehen selvitysten mukaan Maskun markkinoinnissaan ilmoittamat alehinnat on laskettu sellaisista hinnoista, joita yritys ei todellisuudessa ole perinyt. Huonekaluja on myyty alennus- tai tarjoushinnoilla noin 80-90 prosenttia niiden kokonaismyyntiajasta.
Suurten alennusten tarjoaminen kuluttajille ei ole kiellettyä. Alennuksilla ei kuitenkaan saa luoda harhaanjohtavaa mielikuvaa suuresta, jopa yli tuhannen euron alennuksesta, jos tuotetta ei kuitenkaan käytännössä juuri lainkaan tarjota korkeammalla ns. normaalihinnalla.
Toimiva hintakilpailu ja kuluttajalle tarjottavat alennukset hyödyttävät kuluttajaa, mutta totuudenvastaisten tietojen esittäminen ja harhaanjohtavien ilmaisujen käyttäminen on yksiselitteisen kiellettyä. Kalusteiden myynninedistäminen ei voi rakentua kuluttajien luottamuksen väärinkäytölle.
Maskun markkinoinnissaan käyttämät viittaukset todellista myyntihintaa korkeampaan vertailuhintaan ovat antaneet keskivertokuluttajalle harhaanjohtavaa tietoa yhtiön markkinoimien huonekalujen hintojen tosiasiallisesta edullisuudesta. Tämä on ollut omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja on tehnyt ostopäätöksen, jota hän ei ilman alennettuun hintaan tai hinnan edullisuuteen viittaavia ilmaisuja olisi tehnyt.
Kiellot ja uhkasakot eivät lopettaneet harhaanjohtavaa markkinointia – seuraamusmaksua esitetään ensimmäistä kertaa
Maskun markkinointia on kuluttaja-asiamiehen hakemuksesta käsitelty markkinaoikeudessa kolme kertaa markkinaoikeudellisena asiana. Markkinaoikeus on päätöksillään MAO:655/09, MAO:68/11 ja MAO:385/16 tuominnut Maskulle kieltoja kuluttajansuojalain vastaisesta alennus- ja tarjousmarkkinoinnista sekä tuominnut kahdesti kiellon tehosteeksi asetettuja uhkasakkoja Maskun maksettavaksi.
Markkinaoikeuden määräämillä kielloilla ja kieltojen tehosteeksi asetetuilla uhkasakoilla ei ole ollut tavoiteltua vaikutusta Maskun markkinointiin. Kieltojen tehosteena olevien uhkasakkojen maksuun tuomitsemisen uhka ei myöskään ole ollut esteenä kuluttajansuojalainvastaisen markkinoinnin toteuttamiselle.
Kuluttaja-asiamiehellä on heinäkuusta 2020 saakka ollut mahdollisuus esittää markkinaoikeudelle, että se määrää seuraamusmaksun elinkeinonharjoittajalle, joka toimii kuluttajien vahingoksi tahallaan tai huolimattomuudellaan ja rikkoo tai laiminlyö kuluttajien keskeisiä oikeuksia. Kuluttaja-asiamies käyttää tätä oikeutta nyt ensimmäisen kerran.
Johtaja Miina Ojajärvi pitää seuraamusmaksun määräämistä valvonnan tehostamiseksi perusteltuna: ”Käytössä oleva uhkasakolla tehostettu kielto ei ole ollut tehokas, koska asetetut uhkasakot eivät Maskun kohdalla ole olleet riittävän varoittavia. On tärkeää, että tahallisesta kuluttajansuojalain rikkomisesta voidaan määrätä riittävän suuri seuraamusmaksu.”
Lisää aiheesta:
Tiedote 3.7.2015: Kuluttaja-asiamies hakee maksuun Maskulle määrättyä 100 000 euron uhkasakkoa