Pienlainoja tarjoavan Vipster Oy:n luottojen todellinen vuosikorko on ylittänyt lain salliman 50,5 prosentin korkokaton.
Vipster Oy on myöntänyt kuluttajille www.vippi24.fi -sivuston kautta enimmillään 1 000 euron pienluottoja, joiden nimelliskorko on 50 prosenttia. Alle 2 000 euron suuruisen rahaluoton todellinen vuosikorko on 1.6.2013 lähtien saanut olla enintään 50,5 prosenttia.
Saadakseen Vipsterin luoton kuluttajan on hankittava sille joko henkilötakaaja tai Vipsterin yhteistyökumppanin First Guarantee OU:n myöntämä takaus, joka maksaa 16 – 36 prosenttia luoton määrästä. Maksullisen takauksen kanssa Vipsterin luoton todellinen vuosikorko ylittää laissa määritellyn 50,5 prosenttia.
Kuluttaja-asiamies katsoo, että maksullinen takaus on luoton välttämätön kustannus silloin, jos kuluttajalla ei ole henkilötakaajaa. Siksi se on laskettava mukaan todelliseen vuosikorkoon.
Kuluttaja-asiamies vaatii nyt markkinaoikeudelta, että se kieltää Vipsteriä myöntämästä kuluttajille luottoja, joiden todellinen vuosikorko ylittää lain salliman korkokaton. Todellisen vuosikoron laskemisesta on tärkeää saada ennakkopäätös, koska myös muut pienlainayhtiöt ovat ottaneet käyttöön Vipsterin maksullisen takauksen kaltaisia lisäkustannuksia, joilla ne yrittävät kiertää korkokattosääntelyä.
Luottojen nostorajoituksista kaivataan tietoa
Kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt huomiota myös luottojen nostorajoituksiin. Koska korkokattosääntely koskee vain alle 2 000 euron luottoja, pienlainayhtiöt tarjoavat nykyään kuluttajille 2 000 euron ja sen ylittäviä jatkuvia luottoja. Jatkuvalle luotolle on ominaista se, että luotto on kuluttajan käytettävissä kokonaisuudessaan ilman, että luotonantaja ilman asianmukaista perusteltua syytä rajoittaa luoton käyttöä.
Jos luotonantaja rajoittaa perusteettomasti kuluttajan mahdollisuuksia käyttää kerralla koko 2 000 euron luotto, kyseessä ei ole jatkuva luotto, vaan alle 2 000 euron kertaluotto, jota korkokattosääntely koskee.
Kuluttaja-asiamies on pyytänyt muutamalta yhtiöltä selvitystä mahdollisista nostorajoituksista. Yhtiöt ovat kiistäneet käyttävänsä nostorajoituksia tai kertoneet antavansa kuluttajille ainoastaan nostosuosituksia. Osa yhtiöistä on puolustautunut sillä, että alle 2 000 euron jäävien luottojen todellinen vuosikorko on lain sallimissa rajoissa tai että ajallisia nostorajoituksia käytetään asiakkaan maksukyvyn selvittämiseksi.
Asian tarkemmaksi selvittämiseksi kuluttaja-asiamies pyytää kuluttajilta yksilöityjä tietoja sellaisista heille myönnetyistä luotoista, joita on markkinoitu vähintään 2 000 euron suuruisina, mutta jotka todellisuudessa on myönnetty alle 2 000 euron suuruisina ja joiden todellinen vuosikorko mukaan lukien kaikki luoton saamiseen liittyvät kustannukset on ylittänyt lain salliman 50,5 prosenttia.