Kuluttaja testasi 9 pyykinpesukonetta ja 7 kuivausrumpua. Pyykinpesukoneista yksi reputti testin. Muut koneet selvisivät likapyykeistä hyvin, mutta yksikään kone ei huuhdellut pyykkiä kunnolla. Myös useat kuivausrummut kompuroivat perustehtävässään.
Huonoin pyykinpesukone oli Whirlpoolin 599 euroa maksanut malli. Sillä ei saatu 40 asteen kirjopyykkiä puhtaaksi. Muidenkin koneiden käyttäjille lehti suosittelee lisähuuhteluiden käyttöä, varsinkin jos pesty pyykki ärsyttää selvästi ihoa.
Kuivausrummuista moni jätti osan pyykeistä liian kosteiksi tai päästi kosteutta huoneilmaan. Erityisesti AEG:n 849 euroa maksavan koneen kuivaustulokset jättivät toivomisen varaa. Whirlpool ja Hotpoint päästivät eniten kosteutta huoneilmaan.
Kaikki testatut kuivausrummut olivat huoneilman avulla kosteuden tiivistäviä, B-energialuokan koneita. Testatut pyykinpesukoneet olivat edestä täytettäviä.
Ledit ovat kehittyneet, mutta vallankumousta saa odottaa
Kuluttajan leditestissä oli mukana 23 Suomessa myytävää led-lamppua, jotka kaikki saivat testissä toinen toistaan parempia arvosanoja. Osittain syynä on testiasetelma, joka korostaa ledien hyviä puolia: nopeutta, energiapihiyttä ja kestävyyttä.
Myös ledien valaisuteho ja värientoistokyky ovat parantuneet. Ledit toistavat silti värejä huonommin kuin hehkulamput ja halogeenit.
Testilampuista ainoastaan 10-wattinen Megaman Led Classic valaisi yhtä paljon kuin 60 watin hehkulamppu, mutta se ei toistanut värejä erityisen hyvin.
Parhaiten värejä toistivat 4-wattinen Philips Candle ja 10-wattinen V-Light – näistä tosin Philips on poistuva malli ja V-Light oli jo uutena paljon valmistajan lupaamaa himmeämpi. 5 000 tuntia kestäneessä testissä se himmeni entisestään.
Kuluttaja.fissä lisää lampputestin tuloksia
Kuluttajan nettisivuilla osoitteessa Kuluttaja.fi on julkaistu myös 26 pienloiste- eli energiansäästölampun ja 12 halogeenilampun testitulokset. Kaikki lampputyypit on arvosteltu samoilla perusteilla, jotta tulokset olisivat keskenään vertailukelpoisia.
Kalusteiden puun alkuperä hämärän peitossa
Huonekaluketjujen lastulevy- ja mdf-kalusteissa voi olla sekaisin laillisesti ja laittomasti hakattua puuta monista eri lähteistä. Näin kertoo Kuluttajan yhdessä eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen kanssa teettämä tutkimus.
Suomessa toimivista ketjuista mukana oli ainoastaan Ikea. Vain osa Ikean käyttämästä puusta on sertifioitua. Asiakkaille ei kerrota, missä kalusteissa sertifioitua puuta on käytetty.
Kuluttaja kysyi myös suomalaisilta ketjuilta, miten ne estävät laitonta puukauppaa. Useimmat ketjut kertoivat noudattavansa EU:n uutta puutavara-asetusta, joka vaatii maahantuojia todistamaan asiakirjoin, että puu on kaadettu laillisesti.
Osa ketjuista tekee myös omia tarkastuksia, ja Isku edellyttää aina PEFC- tai FSC-sertifikaattia. Vepsäläinen ja Masku eivät vastanneet lehden kysymyksiin.
Euroopan komissio on arvioinut, että tärkeissä trooppisissa puuntuottajamaissa jopa 50–90 % puusta on kaadettu laittomasti.
Kuluttaja on Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaisu, joka sisältää puolueetonta tietoa tuotteiden ja palveluiden laadusta ja hinnasta. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvässä Kuluttajassa julkaistaan kansainvälisenä yhteistyönä tehtyjä tuotetestejä. Kuluttaja ei sisällä mainoksia.
Katso myös: www.kuluttaja.fi ja www.facebook.com/Kuluttaja