KKV on kartoittanut, miten kunnat ovat noudattaneet kuntalakiin perustuvaa yhtiöittämisvelvollisuutta. Selvityksen perusteella kuntien toiminnassa on epäkohtia, joita KKV tulee selvittämään tarkemmin.
Kuntien on kuntalain perusteella pitänyt vuoden 2014 loppuun mennessä yhtiöittää sellaiset tehtävät, joita ne harjoittavat kilpailutilanteessa markkinoilla. Lain tavoitteena on ollut turvata tasapuoliset toimintaedellytykset eli kilpailuneutraliteetti julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.
KKV voi kilpailulaissa määrätyin edellytyksin ja rajoituksin puuttua kunnan taloudelliseen toimintaan, jos se estää tai vääristää kilpailua markkinoilla. Lisäksi virasto valvoo kunnan hinnoittelun markkinaperusteisuutta silloin, kun toimintaa ei tarvitse kuntalain poikkeussäännösten vuoksi yhtiöittää.
Alustava arvio: kymmeniä liikelaitoksia yhtiöittämättä
KKV on nyt selvittänyt yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa, miten yhtiöittämisvelvollisuus toteutuu kunnissa. KKV pyysi huhtikuussa 2015 kaikilta Suomen kunnilta tiedot niiden liikelaitoksista ja virastomuodossa harjoitettavasta liiketoiminnasta. Selvityspyyntöön vastasi 286 kuntaa.
Vastausten perusteella kunnat harjoittavat liiketoimintaa muussa kuin yhtiöitetyssä muodossa muun muassa vesihuollossa, ateria- ja ruokapalveluissa, kiinteistöjen ja asuntojen vuokrauksessa, kunnallisteknisissä ja kiinteistöpalveluissa, työterveyshuollossa, jätehuollossa sekä talous- ja tietohallinnossa ja muissa hallinnollisissa palveluissa. Kunnat ovat jättäneet toimintojaan yhtiöittämättä vedoten muun muassa toiminnan vähäisyyteen, kunnan sisäiseen toimintaan, luonnolliseen monopoliin tai markkinapuutteeseen kunnan alueella. Erityisesti kuntien satama- ja energiatoimintaa oli yhtiöitetty.
KKV:n alustavan arvion mukaan kuntien ilmoittamista liikelaitoksista ja muista toiminnoista useita kymmeniä saattaa toimia edelleen kilpailutilanteessa markkinoilla, jolloin ne saattaisivat kuulua myös yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin. KKV joutuu kuitenkin arvioimaan yhtiöittämisvelvollisuuden täyttymisen tapauskohtaisesti, koska osaa toiminnoista ei välttämättä tarvitse yhtiöittää kuntalain poikkeussäännösten tai siirtymäkauden takia.
KKV:n saamien vastausten perusteella kunnilla ei myöskään vaikuta olevan riittäviä edellytyksiä varmistua kuntalain edellyttämästä hinnoittelun markkinaperusteisuudesta. Monille kunnille on epäselvää, mitä markkinaperusteisella hinnoittelulla tarkoitetaan ja milloin palvelut olisi hinnoiteltava markkinaperusteisesti.
Osa kuntien vastauksista oli siinä määrin puutteellisia, ettei niiden perusteella ole mahdollista arvioida, toimiiko kunta markkinoilla kilpailutilanteessa tai vääristääkö kunnan toiminta merkittävästi kilpailua. KKV voi antaa kunnille neuvontaa kilpailuneutraliteettisäännösten sisällöstä ja soveltamisesta, mutta kunnan on itse varmistuttava toimintansa lainmukaisuudesta ja seurattava markkinoiden kehitystä alueellaan.
KKV jatkaa kartoituksessa esiin nousseiden merkittävimpien epäkohtien selvittämistä. Tuloksia hyödynnetään kilpailuneutraliteettivalvonnan suuntaamisessa merkittävimpiin kilpailua vääristäviin kuntien toimintoihin ja yhtiöittämisvelvollisuuden laiminlyönteihin.
Lue lisää selvitykseen liittyvästä muistiosta
Lisätietoja:
Erikoistutkija Sari Valliluoto, p. 029 505 3319
etunimi.sukunimi@kkv.fi