Kuluttaja-asiamies on puuttunut luottoyhtiö Santander Consumer Financen liian korkeisiin luottokustannuksiin ja epäselvään markkinointiin. Kuluttajille on kerrottava kustannuksista yksiselitteisellä ja selkeällä tavalla, eikä tavanomaisesta asiakaspalvelusta voi periä maksua.
Kuluttaja-asiamies havaitsi ongelmia muun muassa Santanderin perimässä tilinhoitomaksussa ja perustamismaksussa sekä perustamismaksulle perittävässä korossa. Nämä maksut liittyvät suoraan luottosuhteeseen ja siksi ne tulee laskea luottokustannuksiksi, joiden enimmäismäärästä säädetään laissa. Santander ei kuitenkaan ilmoittanut näitä maksuja vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot –lomakkeella, jolla luotonhakijan tulee saada olennaiset tiedot muun muassa luoton hinnasta ja ehdoista ennen sopimuksen tekoa. Markkinoinnissa annettiin maksuista myös ristiriitaista tietoa. Kuluttaja ei siis ole voinut varmuudella tietää, ovatko nämä maksut huomioitu todellisen vuosikoron laskennassa luottokustannuksena.
Luotonantajan on vakiomuotoisella lomakkeella ilmoitettava luoton kokonaismäärä, joka tarkoittaa kuluttajan tosiasialliseen käyttöön annettavaa rahamäärää. Santander on kuitenkin lisännyt pääomaan 49 euron perustamismaksun, vaikka kuluttajan ei ole mahdollista nostaa tätä summaa. Santander ilmoitti siis lomakkeessa luoton määränä sallittua suuremman summan, joka sisälsi luottokustannuksia. Tällaisessa tilanteessa kuluttaja ei saa yksiselitteistä ja todenmukaista tietoa luoton määrästä.
”Kun luotolle lasketaan todellinen vuosikorko, sen perusteena on oltava rahamäärä, joka kuluttajalle annetaan todellisuudessa käytettäväksi. Summaa ei voi hilata ylöspäin muilla maksuilla.”
Asiakaspalvelun tulee olla maksutonta
Kuluttaja-asiamies puuttui myös Santanderin tapaan vaatia maksua lainanhakijan pyynnöstä tehdyistä kirjallisista selvityksistä. Näistä on veloitettu 70 euroa tunnilta ja vähintään 35 euroa selvitystä kohden. Luottosuhteeseen liittyvästä tavanomaisesta asiakaspalvelusta, kuten luottosuhdetta koskevien erimielisyyksien tai epäselvyyksien ratkomisesta tai selvittämisestä ei tule vaatia maksua.
”Tiedusteluihin vastaaminen ja luottosuhteen perusasioihin liittyvien selvitysten tekeminen on osa vastuullisen luotonantajan perustoimintaa. Tällaisesta asiakaspalvelusta veloittaminen heikentää ja vaikeuttaa kuluttajan mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan ja hoitaa omaa talouttaan.”
Luottosuhteen osia ei voi rajata luottokustannusten ulkopuolelle
Santander on perinyt paperilaskutuksesta 2,90 euron maksua, jota se ei ole laskenut mukaan luottokustannuksiin. Luoton takaisinmaksueriä koskeva laskutus ei ole sellainen luottosuhteen ulkopuolinen peruste, että se voitaisiin katsoa lisäpalveluksi, jota hintasääntely ei koske.
”Paperilaskutus on hyvä esimerkki palvelusta, joka on kiinteä osa luottosuhdetta ja jää täysin merkityksettömäksi ilman luottoa. Tällaisia palveluita ei voi rajata luottokustannusten ulkopuolelle, jotta niistä voisi periä kustannuskaton ylittävää lisähintaa.”
Santander on tarjonnut kuluttajille muun muassa 2 000 euron ja 6000 euron kuluttajaluottoa, josta perittävät muut luottokustannukset ovat ylittäneet niille laissa määrätyn enimmäismäärän. Santander sitoutui toteuttamaan kaikki kuluttaja-asiamiehen vaatimat muutokset.
Hintasääntely määrittelee luottokustannusten enimmäismäärän
Syyskuussa 2019 voimaan tulleen luottojen hintasääntelyn mukaan luoton kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle perittävää vuosittaista korkoa ei saa sopia 20 prosenttia suuremmaksi. Lisäksi luotosta perittävien muiden kustannusten päiväkohtainen määrä saa olla korkeintaan 0,01 prosenttia alkuperäisestä luoton määrästä tai luottorajasta. Muiden luottokustannusten määrä ei saa kuitenkaan missään tilanteessa ylittää 150 euroa vuodessa.
Luottokustannuksiin sisältyvät kaikki luotonantajan tiedossa olevat luottosuhteesta johtuvat kustannukset. Esimerkiksi luoton hakemisesta, luoton nostamisesta ja maksutietojen lähettämisestä veloitettavat maksut ovat luottokustannuksia riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa tai minkälaista tapaa toimenpiteen suorittamiseen käytetään. Luottokustannusten ulkopuolelle voi rajata vain täysin vapaaehtoiset lisäpalvelut. Luottoa on tällöin tarjottava samoilla ehdoilla riippumatta siitä, solmiiko kuluttaja luottosopimuksen yhteydessä myös lisäpalvelua koskevan sopimuksen.
Lisää aiheesta
- Kuluttaja-asiamiehen ratkaisu: Luottokustannusten määrä ja menettely kuluttajaluottojen tarjonnassa
- Blue Finance Suomi rikkoi luottojen hintasääntelyä – markkinaoikeus määräsi kiellon, tiedote 9.12.2022
- Kuluttaja-asiamies vie luottoyhtiö Bondoran markkinaoikeuteen luottojen hintasääntelyn rikkomisesta, tiedote 11.1.2023