Tiettyjen kuluttajaluottojen enimmäiskorkoa rajataan heinäkuussa väliaikaisesti korkeintaan kymmeneen prosenttiin, vaikka luoton normaali korko olisikin sovittu tätä suuremmaksi. Kymmenen prosentin korkokatto on voimassa vuoden loppuun saakka. Samalla kielletään tilapäisesti myös kuluttajaluottojen suoramarkkinointi.
Koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi kuluttajaluottojen koron enimmäismäärä rajataan tilapäisesti kymmeneen prosenttiin heinäkuun alusta lähtien. Tilapäisen korkokaton tarkoituksena on velkaongelmien vähentämiseksi varmistaa, että luoton korko on maltillinen. Kuluttajaluottojen väliaikainen hintasääntely on voimassa 1.7.2020–31.12.2020. Koron lisäksi myöskään luotosta sovittuja maksuja ei saa korottaa sääntelyn voimassaoloaikana.
Tilapäistä korkokattoa sovelletaan sekä lain voimaantulon jälkeen tehtäviin sopimuksiin että myös ennen lain voimaantuloa sovittuihin jatkuviin luottoihin silloin, kun kuluttaja tekee uusia nostoja tilapäisen sääntelyn aikana. Korkokatto ei koske hyödykesidonnaisia luottoja, kuten osamaksukauppaa tai luottokorttiluottoja.
Tilapäinen korkokatto raukeaa heti vuoden 2021 alussa
31.12.2020 jälkeen luotolle perittävä korko määräytyy luottosopimuksen ja lainsäädännön mukaan. Jos luottosopimus on tehty 1.9.2019 jälkeen, korko saa olla enintään 20 prosenttia, mutta aiemmin tehdyissä sopimuksissa sovittu korko voi olla huomattavasti korkeampi. Korkokaton raukeaminen koskee myös tilannetta, jossa luottoa on nostettu tilapäisen lain voimassaoloaikana, mutta luottoa on maksamatta vielä vuodenvaihteen jälkeen.
– Kuluttajien on syytä huomioida todennäköinen koron nousu vuodenvaihteen jälkeen. Siksi omaa maksukykyä kannattaa harkita luottoa ottaessa, johtaja Outi Haunio-Rudanko kertoo.
Tilapäinen korkokatto voi tuoda apua lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen tilanteessa, jossa kuluttaja pystyy maksamaan nostamansa luoton takaisin väliaikaisen sääntelyn voimassaoloaikana. Jos kuluttaja ei kuitenkaan pysty maksamaan luottoa takaisin vuoden loppuun mennessä, hän voi joutua maksamaan nostoja takaisin korkeammalla kuin tilapäisen korkokaton mukaisella 10 prosentin korolla.
Erityisesti ennen syyskuuta 2019 myönnettyjen luottojen uudet nostot voivat tulla erittäin kalliiksi, koska 1.9.2019 voimaan tulleella hintasääntelyllä ei rajoitettu näiden luottosopimusten kustannuksia. Näissä edelleen voimassa olevissa luottosopimuksissa korko voi olla merkittävästi 20:tä prosenttia korkeampi. Siksi näistä luotoista saatetaan vaatia kohtuutonta, jopa yli 200 prosentin korkoa, kun väliaikainen hintasääntely päättyy. Kalliit luotot kannattaakin yrittää korvata edullisemmalla vaihtoehdolla.
Korkotietoja ei saa mainostaa harhaanjohtavasti
Mainonnassa ei saa antaa harhaanjohtavaa tietoa luoton korosta. Luottosopimuksen mukainen normaali luoton korko täytyy ilmoittaa vähintään yhtä näkyvästi kuin tilapäinen alempi korko. Mainonnassa on lisäksi varoitettava siitä, jos korko nousee tilapäisen korkokaton voimassaolon päättymisen jälkeen.
Heinäkuun alusta kielletään tilapäisesti myös kuluttajaluottojen ja luotonvälittäjien tarjoamien palvelujen suoramarkkinointi. Kiellon kannalta merkitystä ei ole sillä, markkinoiko luottoja esimerkiksi luotonantaja, luotonvälittäjä vai muu taho. Suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan markkinointia, joka on kohdennettu tiettyyn kuluttajaan tai kotitalouteen esimerkiksi postitse, puhelimitse tai sähköisesti. Kielto koskee kaikkia kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia luottoja. Luottojen suoramarkkinointi on kiellettyä niin uusille kuin myös nykyisille tai entisille asiakkaille.
– Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee pysyvää lainsäädäntöä kuluttajaluottoja koskevan mainonnan ja suoramarkkinoinnin hillitsemisestä. Tämä olisi erittäin toivottu uudistus, Haunio-Rudanko sanoo.