Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että Sarastia Oy ja sen tytäryhtiö eivät ole Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sidosyksiköitä, joilta voisi hankkia palveluja kilpailuttamatta. Markkinaoikeus määräsi perintäpalveluiden hankinnan päättymään kahdeksan kuukauden kuluessa tuomioistuimen päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Hyvinvointialueen perintäpalvelut oli hankittu suorahankintana Sarastia-konserniin kuuluvalta Revire Perintä Oy:ltä, joka tuottaa julkishallinnon saatavien perintää omistaja-asiakkailleen. Hankinnan arvo oli noin 1,9 miljoonaa euroa. Varhan arvion mukaan Sarastia ja sen tytäryhtiö olivat sidosyksiköitä, joilta palveluita voi hankkia ilman kilpailutusta. Hankintahetkellä Varha omisti 0,09 prosenttia Sarastian osakkeista.
KKV arvioi, etteivät Sarastia ja siten myöskään sen tytäryhtiö Revire ole Varhan sidosyksiköitä, ja hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. KKV esitti syyskuussa 2023, että markkinaoikeus määrää hankinnan päättymään kuuden kuukauden kuluttua tuomioistuimen antamasta lainvoimaisesta päätöksestä.
Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että hyvinvointialue ei käyttänyt Sarastiaan todellista määräysvaltaa yksin tai edes yhdessä muiden omistajien kanssa. Markkinaoikeuden arvion mukaan hyvinvointialueen mahdollisuudet vaikuttaa Sarastian toimintaan osakkeenomistuksen tai minkään Sarastian hallintoelimen kautta olivat hyvin vähäiset. Markkinaoikeus katsoi lisäksi, että hyvinvointialue ei esittänyt selvitystä siitä, että se käyttäisi määräysvaltaa Revireen muullakaan tavoin kuin Sarastian kautta. Sarastia ja Revire eivät markkinaoikeuden mukaan ole hyvinvointialueen sidosyksiköitä.
Markkinaoikeus arvioi päätöksessään myös sitä, olisiko suorahankinta voitu tehdä äärimmäisen kiireen perusteella. Markkinaoikeus totesi, että kiireen ei voida katsoa aiheutuneen hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä.
”Olemme tyytyväisiä markkinaoikeuden ratkaisuun. Hyvinvointialueilla ja kunnissa kannattaa nyt käydä läpi omat sopimukset ja varmistaa, että in-house-hankintoja tehdään lainmukaisesti.”
Sopimuskauden päättämisen lisäksi KKV esitti Varhalle 1000 euron seuraamusmaksua, jonka markkinaoikeus määräsi. KKV huomioi seuraamusmaksun määrää esittäessään, että useilla hankintayksiköillä oli epätietoisuutta siitä, miten sidosyksikköaseman edellytyksiä ja määräysvaltakriteerin täyttymistä tulisi tulkita.
Markkinaoikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen ja siitä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Markkinaoikeus katsoi aiemmin keväällä, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastialta tehty suorahankinta oli lainvastainen. Asia on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana.