Markkinaoikeus on 29.3.2019 määrännyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) esityksen mukaisesti 200 000 euron seuraamusmaksun Paraisten kaupungille EU-kynnysarvot ylittävästä hankintalain vastaisesta suorahankinnasta. Seuraamusmaksun lisäksi markkinaoikeus määräsi sopimuskauden päättymään seitsemän kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Paraisten kaupunki päätti 6.6.2017 luovuttaa ruokapalvelutoimintansa liikkeen luovutuksena kuntien ja kuntayhtymien omistamalle Arkea Oy:lle. Samalla kaupunki osti 1 000 kappaletta Arkea Oy:n osakkeita, jotka vastaavat 0,12 prosentin omistusosuutta yhtiöstä. Liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä kaupunki teki Arkea Oy:n kanssa ruokapalvelutoiminnan palvelusopimuksen seitsemälle vuodelle ja mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle. Sopimuksen kokonaisarvo ilman optiokautta on ollut vähintään 16,8 miljoonaa euroa. Lisäksi Paraisten kaupunki vuokrasi Arkea Oy:lle valmistuskeittiötilat oheistiloineen.
Hankintayksikön tulee käyttää sidosyksikköön määräysvaltaa
Hankintayksikkö voi ostaa sidosyksiköltään palveluja ilman niiden kilpailuttamista, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Yksi edellytys on määräysvallan käyttäminen, sillä hankintayksikön tulee yksin tai yhdessä muiden kanssa pystyä vaikuttamaan sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. KKV:n esityksen mukaan Paraisten kaupungilla ei ollut pelkällä 0,12 % omistusosuudella yksin määräysvaltaa Arkea Oy:öön. Myöskään yhteinen määräysvalta ei toteutunut, sillä kaupungilla ei ollut omaa tai muiden Arkea Oy:n omistajien kanssa yhteistä edustajaa Arkea Oy:n toimielimissä.
Markkinaoikeus vahvisti 29.3.2019 antamassaan ratkaisussa, että Paraisten kaupunki ei käyttänyt Arkea Oy:öön määräysvaltaa, koska sen edustajat eivät ole osallistuneet yhtiön hallintoelimien toimintaan tai niiden jäsenten valintaan. Näin ollen Arkea Oy ei ole ollut Paraisten kaupungin sidosyksikkö, jolta hankinnan tekeminen olisi ollut mahdollista ilman hankintalain mukaista kilpailuttamista.
Kilpailuttamisvelvoite riippuu sopimuskokonaisuuden pääasiallisesta tarkoituksesta
Paraisten kaupunki esitti, että kyse olisi hankintalain tarkoittamasta sekamuotoisesta järjestelystä, jonka ensisijaisena tarkoituksena on ollut ruokapalveluhenkilöstön aseman turvaaminen eikä palvelujen hankkiminen. KKV katsoi esityksessään, että vaikka palveluiden ulkoistus sisälsi useita eri sopimuksia, sopimuskokonaisuuden pääasiallisena kohteena oli hankintalain soveltamisalaan kuuluva ruokapalvelujen hankinta, joka olisi tullut kilpailuttaa.
Markkinaoikeus totesi päätöksessään, että tehdyt osakkeiden kauppaa koskeva sopimus ja siihen liittyvä osakassopimus, liiketoiminnan kauppa, valmistuskeittiötilojen vuokrasopimus ja ruokapalvelutoiminnan palvelusopimus ovat kuuluneet samaan sopimuskokonaisuuteen. Ottaen huomioon sopimusten liittyminen toisiinsa sekä sopimusten arvot, jotka on arvioitava sopimusten tekohetken olosuhteiden mukaisesti, markkinaoikeus katsoi, että sopimuskokonaisuuden pääasiallisena tarkoituksena on ollut ruokapalvelujen tuottaminen Paraisten kaupungille. Näin ollen kysymyksessä on ollut palveluhankinta, joka on kuulunut hankintalain kilpailuttamisvelvoitteen piiriin. Lisäksi markkinaoikeus totesi, että Paraisten kaupungilla ei ole ollut hankinnalle hankintalain mukaista suorahankintaperustetta.
Markkinaoikeus katsoi, että kyse oli hankintasäännösten vastaisesta suorahankinnasta ja määräsi KKV:n esityksen mukaisesti Paraisten kaupungin maksamaan valtiolle 200 000 euron seuraamusmaksun. Lisäksi markkinaoikeus määräsi, että sopimuskausi lyhennetään päättymään seitsemän kuukauden kuluttua markkinaoikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Elisa Aalto, p. 029 505 3683
etunimi.sukunimi@kkv.fi
Lue lisää:
KKV esittää seuraamusten määräämistä Paraisten kaupungille laittomasta suorahankinnasta. KKV:n tiedote 11.4.2018
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 139 §:ssä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on annettu tehtäväksi valvoa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. KKV voi antaa havaitsemansa lainvastaisuuden johdosta hankintayksikölle huomautuksen tai muuta hallintolain (434/2003) 53 c §:ssä tarkoitettua hallinnollista ohjausta. Laittomien suorahankintojen osalta KKV voi hankintalain 140 §:n perusteella kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon. EU-kynnysarvot ylittävien suorahankintojen osalta KKV voi myös tehdä markkinaoikeudelle esityksen seuraamusten, kuten seuraamusmaksun, sopimuskauden lyhentämisen tai hankintapäätöksen kumoamisen määräämiseksi. Sama koskee kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintalain liitteessä E tarkoitettuja palveluhankintoja tai käyttöoikeussopimuksia, jotka on tehty suorahankintana ilman laissa säädettyä perustetta. Esitystä markkinaoikeudelle ei kuitenkaan voida tehdä, jos hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta hankintalain 131 §:ssä tarkoitetun suorahankintaa koskevan ilmoituksen.
KKV:n valvontatoimivalta koskee hankintamenettelyjä, jotka on aloitettu hankintalain voimaantulon eli 1.1.2017 jälkeen.