Kuluttaja-asiamies on puuttunut Santander Consumer Finance Oy:n menettelyyn kuluttajan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Santander ei selvittänyt luotonhakijasta kaikkia kuluttajansuojalain edellyttämiä olennaisia tietoja eikä arvioinut riittävällä tavalla kuluttajan maksukykyä.
Luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava kuluttajan luottokelpoisuutta ja maksukykyä hakijan tulo- ja menotiedoilla sekä muilla taloudellisia olosuhteita koskevilla tiedoilla.
Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota siihen, että kuluttajaluottoja myöntävä Santander ei selvittänyt luottoja hakevien kuluttajien yksilöllisiä elinkustannuksia eli muusta kuin asumisesta aiheutuvia elinkustannuksia. Näihin kuuluvat esimerkiksi ruoasta, virkistyksestä ja matkustamisesta aiheutuvat kustannukset.
”Kuluttajan menot ovat olennaisia tietoja kuluttajan maksuvaran ja luoton takaisinmaksukyvyn arvioimiseksi. Luotonantajan on aina selvitettävä menoja ja menojen kokonaismäärää koskevia riittäviä tietoja kuluttajalta itseltään.”
Santander ei selvittänyt ollenkaan vakuudellista luottoa hakevilta kuluttajilta näiden muita velkoja, asumismenoja tai muita elinkustannuksia. Kuluttaja-asiamies katsoi, että näiltä kuluttajilta ei selvitetty lainkaan maksuvaraa.
Kuluttaja-asiamiehen mukaan kuluttajan menot ja maksuvara ovat olennaisia tietoja myös vakuudellisiin luottoihin liittyvässä luottokelpoisuusarvioissa. Kuluttajan henkilökohtainen luottokelpoisuus ei voi perustua vain ajatukseen vakuutena oleva esineen tai oikeuden realisoinnista.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että Santander ei arvioinut kuluttajan luottokelpoisuutta kuluttajansuojalain edellyttämien riittävien tietojen perusteella.
Luottokelpoisuuden arvioinnilla suojataan kuluttajan taloudellista turvallisuutta
Luottoa ei saa myöntää kuluttajalle, jolla ei ole edellytyksiä luoton takaisinmaksuun. Kuluttaja-asiamiehen mukaan luoton myöntäminen edellyttää aina kuluttajan tosiasiallisen maksukyvyn yksilöllistä selvittämistä. Maksukyvyn varmistamisessa on tärkeää huomioida kuluttajan kaikki tosiasialliset menot, eivätkä ne saa perustua luotonantajan omiin oletuksiin tai tuloleikkureihin.
Kuluttaja-asiamies pitää tärkeänä, että luotonantaja arvioi maksukykyä sellaisilla menetelmillä, joilla voidaan varmistaa, että kuluttaja pystyy ylläpitämään aikaisempaa elintasoaan vielä luoton ottamisen jälkeenkin. Luoton myöntämisen ei tule perustua oletukseen siitä, että kuluttaja luotosta suoriutuakseen muuttaisi kulutustottumuksiaan ja tulisi jatkossa tinkimään menoistaan.
Luotonantajat voivat kuluttajan taloudellista turvallisuutta suojaavana keinona asettaa menoille laskennallisia alarajoja, jotka pohjautuvat välttämättömiin elinkustannuksiin. Tärkeää on kuitenkin ottaa huomioon kuluttajan tosiasialliset menot, sikäli kun ne ylittävät niille asetetun laskennallisen alarajan.
”Tosiasiallisten tulojen ja menojen tasapaino ei välttämättä tarkoita, että kuluttajan ja hänen perheensä välttämätön toimeentulo olisi turvattu. Luottoa hakeva kuluttaja on saattanut jo pitkään tinkiä välttämättömästä toimeentulostaan pitääkseen menonsa ja tulonsa tasapainossa.”
Santander ei luottoa myöntäessään huomioinut luotonhakijoiden tosiasiallisia menoja, eikä näin ollen perustanut luoton myöntämistä hakijoiden tosiasiallisiin maksuvaroihin. Kuluttaja-asiamies katsoi, että Santander ei menetellyt luottoja myöntäessään kuluttajansuojalain edellyttämällä tavalla.
Kuluttaja-asiamies edellytti, että Santander vastaisessa toiminnassaan arvioi kuluttajan luottokelpoisuuden tämän taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella eikä myönnä luottoa kuluttajalle, jolla ei ole tosiasiallista maksukykyä suoriutua luottosopimuksen mukaisista velvoitteistaan.
Erityisesti kuluttaja-asiamies vaati muutosta siihen, miten Santander selvittää kuluttajan menot ja jatkossa arvioi kuluttajan maksukyvyn tosiasiallisen maksuvaran perusteella. Lisäksi kuluttaja-asiamies edellytti, että Santander selvittää kuluttajan menot ja muut velat ja laskee myös vakuudellisia luottoja ottavien kuluttajien tosiasiallisen maksuvaran.
Santander teki kuluttaja-asiamiehen edellyttämiä muutoksia menettelyynsä.