Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähkölaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi lainsäädännöksi. KKV on huolissaan kuluttajien tilanteesta ja pitää kuluttajille maksettavaa määräaikaista hyvitystä tarpeellisena nykyisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Samalla on kuitenkin varmistettava, että tuet olisi suunniteltu mahdollisimman hyvin ja ne kohdistuisivat eniten apua tarvitseville.
Lainsäädännön tarkoituksena on kompensoida kuluttajille poikkeuksellisesta tilanteesta seuraavia kohtuuttomia sähkölaskuja sekä velvoittaa sähköyhtiöt myöntämään pyynnöstä lisää maksuaikaa sähkön hinnan kannalta kriittisimpien kevätkuukausien aikana. Toimenpiteet ovat KKV:n näkemyksen mukaan tarpeellisia, mutta kohdentumisessa on ongelmia. Tämä johtuu erityisesti siitä, että kotitalouden tuloja ei ole pystytty huomioimaan myöntökriteereissä.
”Ymmärrämme hyvin kuluttajien ahdingon ja tukitoimiin liittyvät aikapaineet. Toimenpiteiden suunnitteluun, päättämiseen ja toteuttamiseen olisi tarvittu enemmän aikaa, mutta sitä ei ollut. Aikapaineelle emme enää voi mitään, mutta jälkikäteen on syytä pohtia, miten vastaaviin tilanteisiin voitaisiin jatkossa varautua paremmin. Jos näin ei tehdä, on olemassa riski siitä, että tämän kriisin oppeja ei huomioida vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa.”
Vähävaraiset kerrostaloasujat jäävät nykyisessä mallissa katveeseen
Sähköhyvitystä maksettaisiin takautuvasti kuluttajille marras–tammikuun sähkönkulutuksen perusteella sähkösopimuksista, joissa sähkön hinta ylittää 10 snt/kWh. Esitetty sähköhyvitys on viraston mukaan perusteltu ja tarpeellinen, mutta sen kohdentamisessa on nykyisellään huomattavia ongelmia. Tukea on pyritty kohdistamaan sitä tarvitseville asettamalla hyvitykselle 90 euron omavastuu ja 700 euron kuukausikohtainen tukikatto. Tukea maksettaisiin 50 prosenttia 90 euron alarajan ylittävästä osuudesta. Suurin tuki kohdistuu kuitenkin näin käytännössä korkeimmalle tulokymmenykselle.
Viraston näkemyksen mukaan omavastuuta ja enimmäismäärää määritettäessä tulisi huomioida myös kuluttajan asumismuoto, sillä nykyisellään hyvityksen ulkopuolelle jäävät vähävaraiset kerrostaloasujat, joiden sähkölasku on moninkertaistunut energiakriisin seurauksena.
Lisäaika maksamiselle tarpeen myös kun laskusaatava on siirretty toiselle yritykselle
Sähkön vähittäismyyntiyhtiöiden tulisi asiakkaan pyynnöstä myöntää lisämaksuaikaa 1.1.2023–30.4.2023 välillä syntyneeseen sähkönkulutukseen liittyville sähköenergialaskuille. Maksuaikojen pidentäminen on tarpeellista, jotta muut tukitoimet ehtivät auttamaan kuluttajia. KKV huomauttaa, että maksuaikojen pidennyksen tulisi koskea myös tilanteita, jossa sähköyhtiö on siirtänyt sähkölaskusaatavansa toiselle yhtiölle tai jossa sähköyhtiön laskutus ja perintä on ulkoistettu näitä tehtäviä hoitavalle yhtiölle.
Tukien ei tulisi kannustaa kulutuksen kasvattamiseen
Sähköhyvityksen lisäksi kuluttajien sähkölaskuihin myönnetty kotitalousvähennyksenä menevä tuki ja pienituloisten suora sähkötuki, joiden lisäksi sähkön arvonlisäveroa on alennettu. KKV toteaa, että päällekkäisten tukien seurauksena kuluttajan sähkölasku saattaa olla jopa pienempi kuin aiempina talvina. Eri tukimuotojen ei tulisi poistaa kohonneesta hinnasta syntyvää kannustinta vähentää sähkön kulutusta, kun sähkön tarjonnasta on pulaa. Lyhyellä aikavälillä tehokkain tapa vaikuttaa sähkön hintaan on pyrkiä vähentämään sähkön kulutusta.
Lisäksi KKV kiinnittää huomiota tukimallin kohtaan, jonka mukaan tammi- ja helmikuun tuen määrä määräytyisi tammikuun hinnan perusteella. Koska sähkön hinta voi vaihdella merkittävästi, ei tuki näin laskettuna ole välttämättä riittävä pörssisähköasiakkaille, mikäli sähkö on tammikuussa huomattavasti edullisempaa kuin helmikuussa.
Nykyisistä kriiseistä voidaan oppia – uusi väline poikkeustilanteisiin tarpeen
2020-luku on ollut kriisien ja niitä seuranneiden laajojen tukitoimenpiteiden aikaa. Valtionhallinto on pystynyt nopeasti vastaamaan kriiseihin erilaisilla kompensaatiomekanismeilla, mutta tukien kohdentaminen ei ole kiireessä onnistunut. KKV esittääkin lausunnossaan, että vastaavien poikkeustilanteiden varalle valtionhallinnon tulisi kehittää välineistö, jonka avulla voidaan jatkossa tehdä kunnollisia tukia ja tukien valmistelulle on varattava riittävä valmisteluaika.
Lisätietoja
Sähköpostiosoitteet muodossa etunimi.sukunimi@kkv.fi