Selvitys: eläinlääkärialan ketjuuntuminen nostanut hintoja – KKV ei voi puuttua kehitykseen ilman otto-oikeutta

Eläinlääkärimarkkinat ovat keskittyneet yrityskaupoin kahdelle pääomasijoittajavetoiselle ketjulle. Keskittyminen on johtanut myös hintojen nousuun. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ei voi nykyisillä työkaluilla puuttua markkinoiden haitalliseen keskittymiseen. 

KKV on selvittänyt pieneläinlääkäripalveluiden markkinoiden kilpailutilannetta ja markkinoiden keskittymisen vaikutuksia palveluista perittäviin hintoihin.

”Kotitalouksien eläinlääkäri- ja muihin lemmikkipalveluihin käyttämä kulutusmeno on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Yleisen kustannusten nousun ja eläinlääketieteen kehityksen lisäksi kustannusten kohoamiseen ovat vaikuttaneet myös markkinoiden keskittyminen ja kilpailun puute.”

Erityisasiantuntija Aino Jankari

Markkinoiden haitallista keskittymistä ehkäistään yrityskauppavalvonnan avulla. Suomessa yrityskauppavalvonta soveltuu vain järjestelyihin, jotka ylittävät kilpailulaissa määritellyt liikevaihtorajat.

Ulkomaisten pääomasijoittajien omistamat ketjut hallitsevat markkinoita

Eläinlääkärialan ketjuuntuminen käynnistyi Suomessa noin 15 vuotta sitten kun ensimmäiset, pääosin eläinlääkärivetoiset ketjut perustettiin. Pääomasijoittajien mukaantulo markkinoille vuonna 2012 käynnisti yrityskauppojen aallon, jonka seurauksena markkinat Suomessa ovat keskittyneet voimakkaasti.

Markkinoita hallitsee tällä hetkellä kaksi ulkomaisten pääomasijoittajien omistamaa ketjua, Evidensia ja vuonna 2021 markkinoille tullut Vireä. Evidensia on kasvanut Suomessa voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana hankkimalla omistukseensa kaikki muut alalla vuoteen 2021 asti toimineet ketjut. Myös Vireä on markkinoille tulonsa jälkeen kasvattanut nopeasti markkinaosuuttaan ostamalla yksittäisiä eläinlääkäriasemia.

Markkinan keskittyminen on seurausta pääomasijoittajille tyypillisistä buy-and-build -strategioista, joissa markkinaa keskitetään hankkimalla ensin yksi alustayritys, jota kasvatetaan liittämällä siihen pienempiä yrityksiä. Tavoitteena on lisätä yrityksen arvoa hyödyntämällä skaala- ja synergiaetuja sekä lisääntynyttä markkinavoimaa.

”Pääomasijoittajien sarjahankinnat ovat osa tehokasta ja toimivaa taloutta. Ongelma kuitenkin on, että markkina voi näin päästä keskittymään vaivihkaa yhdelle tai muutamalle toimijalle, kun yrityskauppavalvonta ei korkeiden liikevaihtorajojen vuoksi sovellu yksittäisiin kauppoihin, vaikka niitä toteutettaisiin kymmeniä tai jopa satoja peräkkäin.”

Johtaja Sanna Syrjälä

Nykysääntely mahdollistaa markkinoiden keskittymisen kahdelle ketjulle

Evidensialla on hallussaan valtakunnallisesti noin 40–50 % ja Vireällä 10–20 % pieneläinlääkäripalveluiden markkinoista. Paikallisesti markkinaosuudet ovat monissa kunnissa ja seutukunnissa vielä selvästi korkeampia. Erityisen keskittyneitä markkinat ovat suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa Evidensian markkinaosuus ylittää 60 %. Evidensia hallitsee myös yksityisten pieneläinsairaaloiden markkinoita yli 70 %:n markkinaosuudellaan. 

”Selvityksemme osoittaa, että alan kilpailullisuus on yrityskauppojen seurauksena heikentynyt merkittävästi erityisesti suurissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Pienemmillä paikkakunnilla markkinoiden keskittyminen yhdelle paikalliselle klinikalle on luonnollinen seuraus markkinan pienestä koosta”, Syrjälä toteaa. 

KKV:n selvityksen perusteella alan keskittymiskehitys tulee todennäköisesti jatkumaan. Joka neljänneltä KKV:n selvityksen yhteydessä toteuttamaan kyselyyn vastanneelta yksityiseltä pieneläinklinikalta oli tiedusteltu, olisivatko nämä kiinnostuneita myymään yrityksensä. Nykyisten yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajojen puitteissa Evidensialla ja Vireällä on mahdollisuus ostaa markkinalta pois kaikki muut yritykset paitsi toisensa ilman, että KKV voi tutkia näitä yrityskauppoja.  

Evidensian ja Omaeläinklinikan yrityskauppa nosti hintoja

KKV selvitti myös markkinajohtaja Evidensian ja silloisen markkinakakkosen, Omaeläinklinikan, välisen vuonna 2021 toteutetun yrityskaupan vaikutusta hintoihin. KKV ei voinut tutkia kauppaa, sillä Omaeläinklinikan liikevaihto jäi silloisten kilpailulain liikevaihtorajojen alapuolelle. 

Yrityskaupan jälkeen Evidensian hinnat nousivat 28 % vuosien 2021 ja 2024 välillä. Tämä on noin 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin alan keskimääräinen hintojen nousu tai yleinen kuluttajahintojen nousu. Toimenpiteistä eniten kallistuivat rokotukset, eläinlääkäri- ja hoitajakäynnit sekä eutanasia. 

”Eläinlääkäripalveluissa toistuu sama ilmiö, jonka olemme nähneet myös yksityisessä terveydenhuollossa. Yrityskaupan jälkeen kaupan kohteen hinnat ovat nousseet”, Aino Jankari kertoo. 

Viraston selvityksessä havaittiin lisäksi, että yritykset ilmoittavat verkkoajanvarauksen yhteydessä hintansa puutteellisesti. Tämä vaikeuttaa palvelujen vertailtavuutta ja heikentää hintakilpailua. Selkeyttääkseen toimintatapoja kuluttaja-asiamies julkaisi selvityksen yhteydessä alalle suunnatun ohjeistuksen hinnan ilmoittamisesta. 

Viranomaisen keinovalikoima haitallisen keskittymisen ehkäisemiseksi ei ole riittävä

Viranomaisvalvonnan ulottumattomissa tapahtuvaa markkinoiden haitallista keskittymistä tapahtuu eläinlääkäripalveluiden lisäksi esimerkiksi yksityisessä terveydenhuollossa sekä terapia- ja hoiva-alalla. Myös digitaalisissa palveluissa markkinat pääsevät keskittymään viranomaisvalvonnan ulkopuolella.  

”Keskittyminen etenee nopeasti monilla aloilla, eikä markkinarakenteeseen voida tehokkaasti puuttua enää jälkikäteen. Suomessa tulisi ottaa muiden Pohjoismaiden tapaan mahdollisimman pian käyttöön kilpailuviranomaisen otto-oikeus”, sanoo johtaja Sanna Syrjälä. 

Otto-oikeudella tarkoitetaan sitä, että kilpailuviranomainen voi poikkeustilanteissa ottaa tutkittavakseen myös kilpailulain liikevaihtorajojen alle jäävän yrityskaupan. 

Otto-oikeus on viime vuosina otettu käyttöön useissa maissa, kuten kaikissa Pohjoismaissa ja monissa muissa EU-maissa.  

”Suomessa monet markkinat ovat kilpailullisuudessa valmiiksi EU-maiden keskiarvon alapuolella muun muassa maantieteellisen sijaintimme, pienen väkiluvun ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Olisikin tärkeää, että kilpailullisuutta turvaavat viranomaisen työkalut olisivat vähintään muiden Pohjoismaiden tasolla”, Syrjälä toteaa. 

Lisätietoja

Sanna Syrjälä

Johtaja, yksikön päällikkö

Aino Jankari

Erityisasiantuntija