Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) järjestivät eilen Säätytalolla asiantuntijaseminaarin, jossa esiteltiin hallitusohjelman edellyttämä selvitys henkilökohtaisen rikosvastuun ulottamisesta kartelleihin. Selvitystä voidaan hyödyntää arvioitaessa jatkossa henkilökohtaisen vastuun tarvetta ja soveltuvuutta Suomen kilpailu- ja rikosoikeudelliseen järjestelmään.
Kesäkuussa 2013 käynnistetyn selvityshankkeen tavoitteena oli hahmottaa mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita sekä arvioida mahdollisten uudistusten tarkoituksenmukaisuutta, toteuttamismahdollisuuksia ja vaikutuksia. Hankkeessa valmistui kaksi KKV:n tilaamaa osaselvitystä, joissa arvioidaan sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta kartellien kriminalisoinnin edellytyksiä, toteuttamiskelpoisuutta, hyötyjä ja haittoja.
Osaselvitysten laatijat, professori Peter Whelan Leedsin yliopistosta sekä professori Raimo Lahti ja tohtorikoulutettava, OTM Ville Hiltunen Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta pitivät seminaarissa esitykset aiheesta. Muita esiintyjiä olivat selvityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut TEM:n työelämä- ja markkinaosaston ylijohtaja Pekka Timonen ja KKV:n pääjohtaja Juhani Jokinen. Tilaisuuden lopussa järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat myös Helsingin käräjäoikeuden ja Hallitusammattilaiset ry:n edustajat.
Professori Whelanin selvitys tarkastelee kartellien kriminalisointiin liittyvän henkilökohtaisen rikosoikeudellisen vastuun perusteita eurooppalaisen kilpailuoikeuden näkökulmasta. Helsingin yliopiston selvityksessä käsitellään saman aiheen tarkoituksenmukaisuutta, toteutettavuutta ja edellytyksiä Suomen kansallisen hallinto- ja rikosoikeudellisen järjestelmän kannalta.
Nykyinen kilpailulaki ei tunne rikosoikeudellista vastuuta
Nykyinen kansallinen kilpailulainsäädäntömme ei tunne henkilökohtaista rikosoikeudellista vastuuta. Kansainvälisesti kriminalisointiin on kuitenkin yhdistetty lukuisia hyötyjä, ja henkilökohtaista rikosoikeudellista vastuuta on lisääntyvässä määrin ulotettu kartelleihin useissa Euroopan maissa. Kriminalisointiin liittyy toisaalta myös haasteita, kuten leniency-järjestelmän toimivuuden varmistaminen. Joissain maissa kriminalisoinnin sijaan onkin päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, esimerkiksi Ruotsissa liiketoimintakieltoon.
”Kartellien kriminalisoinnille on näissä kahdessa selvityksessä esitetty sekä oikeuttamisperusteet että kilpailuoikeudellisen järjestelmän tehokkuuden kannalta perusteltu tarve”, totesi ylijohtaja Pekka Timonen seminaarin päätössanoissaan. Samalla on kuitenkin Timosen mielestä tullut selväksi, ettei kriminalisointia voida toteuttaa ilman, että leniency-järjestelmän tehokkuus vaarannetaan. Myös liiketoimintakiellon käyttöönotolle saattaisi hänen mukaansa löytyä perusteita. TEM tulee siksi pyytämään seuraavan hallituksen hallitusohjelman valmistelua varten oikeusministeriöltä arviot sekä leniency-järjestelmän toimivuuden turvaamismahdollisuuksista että liiketoimintakiellon soveltamisalasta.
- Seminaarin ohjelma
- Professori Whelanin osaselvitys ja siihen liittyvä seminaariesitys
- HY:n osaselvitys, selvityksen tiivistelmä ja selvitykseen liittyvä seminaariesitys