Suomi nousi kärkisijalle World Economic Forumin tuoreessa vertailussa, kun arvion kohteena oli se, miten tehokkaasti maan kilpailulainsäädäntö edistää kilpailua. Kilpailun toimivuutta koskeneessa vertailussa Suomi ei kuitenkaan menestynyt yhtä hyvin. Vertailutiedot perustuvat elinkeinoelämän edustajien vastauksiin.
Suomen kilpailulaki uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2011, ja keskeiset kilpailunrajoituksia koskevat säännökset saatettiin jo vuonna 2004 vastaamaan EU:n kilpailusäännöksiä. Lakia uudistettiin viimeksi tänä vuonna, kun siihen lisättiin julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välistä kilpailuneutraliteettia ja päivittäistavarakauppaa koskevat säännökset.
Hallitus päätti lisäksi jo viime vuonna terveen kilpailun edistämisohjelmasta, jonka tavoitteena on nimenomaisesti lisätä kilpailua Suomen markkinoilla. Ohjelmaan valittujen eri alojen arvonlisä on arviolta 50 miljardia euroa eli noin neljännes bruttokansantuotteesta. Myös hallituksen äskettäin hyväksymä rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita kilpailun edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä.
– Toimiva kilpailu on talouden tuottavuuden ja kehityksen kannalta avainasemassa, painottaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Juhani Jokinen. Kilpailupolitiikalla on keskeinen merkitys hyvinvoinnin ylläpitämisessä, koska yritysten välinen kilpailu koituu viime kädessä aina myös asiakkaiden ja kuluttajien eduksi. Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistäminen vuoden alussa yhdeksi virastoksi ja kilpailulain uudet säännökset antavat Jokisen mukaan hyvät edellytykset sekä kilpailu- että kuluttajapolitiikan vaikuttavuuden lisäämiselle.
– Yritysten välinen reilu kilpailu on myös kuluttajien intressissä, sillä kilpailu alentaa hintoja ja edistää innovaatioita, korostaa työ- ja elinkeinoministeriön työ- ja markkinaosaston ylijohtaja Pekka Timonen. World Economic Forumin vertailu kertoo Kilpailuviraston tehneen Suomessa erinomaista ja tuloksellista työtä. Samalla se kuitenkin osoittaa, että talouden kilpailullisuudessa meillä on vielä paljonkin parantamisen varaa. Myös kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta kotimarkkinoiden kilpailullisuus on aivan keskeisen tärkeää.
Itse kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui tänäkin vuonna sijalle kolme, ykkösenä oli Sveitsi ja kakkosena Singapore. Suomen erityisiä vahvuuksia vertailussa ovat hyvin toimivat julkiset instituutiot, terveydenhuolto ja perusopetus sekä ylemmän tason koulutus, johon on jo pitkään panostettu paljon. Perusedellytykset innovaatioiden tekemiselle ja käyttöönotolle ovat siten hyvät.