Sekä suomalaiset että saksalaiset hankintaviranomaiset haluavat ennen kaikkea välttää hankinnat huonomaineisilta tarjoajilta. Heidän mahdollisuutensa siihen voivat kuitenkin olla rajalliset sääntelyn takia. Tuore tutkimus osoittaa myös, että hankintojen tekijät vieroksuvat tarjouksia, joissa hinta on korkeampi tai laatu matalampi kuin ennalta odotettiin.
“Julkisten hankintojen tekijät kertovat kyselyssämme, että heillä on työssään riittävästi harkintavaltaa, mutta toistaiseksi ei ole ollut tutkimustietoa siitä, miten hankintojen tekijät tekevät päätöksiä. Olemme selvittäneet, millainen on julkisia hankintoja tekevien viranomaisten mielestä onnistunut hankinnan lopputulos”, sanoo ZEW:n tutkijatohtori Sebastian Blesse, yksi tutkimuksen tekijöistä.
Tärkeimmäksi tekijäksi osoittautui se, että hankkijat haluavat välttää tilanteita, joissa hankinnan voittaa tarjoaja, josta hankkijalla on aiempia huonoja kokemuksia.
”Hankintaviranomaisten mielestä liian jäykkä sääntely on onnistuneen hankinnan suurin uhka. Sääntely estää harkintavallan käyttöä optimaalisella tavalla. EU-säännökset rajoittavat esimerkiksi hankintojen tekijöiden mahdollisuutta hylätä huonomaineisia tarjouksentekijöitä”, selittää Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori Janne Tukiainen, yksi tutkimuksen tekijöistä.
Myös muut laatutekijät ovat tärkeitä, samoin hinta.
“Julkisten hankintojen tekijöiden mieltymykset vaihtelevat epäsuhtaisesti sen suhteen ylittyvätkö vai alittuvatko odotetut hankintakustannukset. Ylityksiä halutaan välttää, mutta alituksia ei koeta tavoittelemisen arvoisina. Havainto voidaan selittää esimerkiksi sillä, että media ja poliitikot kritisoivat budjetin ylittämistä, mutta kustannussäästöt jäävät ilman huomiota”, jatkaa Tukiainen.
Hankkijat arvostavat myös sitä, että kilpailua esiintyy ainakin jossain määrin. Tämä tulos kertoo siitä, että hankintaviranomaisten mieltymykset eivät ole pääasiallinen syy puutteelliselle kilpailulle, jota havaitaan julkisissa hankinnoissa sekä kansallisesti Suomessa että EU-tasolla. Uhka joutua osalliseksi oikeudellisiin kiistoihin tai halu suosia paikallisia tarjouksentekijöitä osoittautuivat merkitykseltään vähäisiksi tekijöiksi. Hankkijoiden näkemykset olivat hyvin samanlaisia eri maissa, ja riippumatta hankkijoiden taustasta, toimialasta tai työtehtävistä.
”Tulokset perustuvat koeasetelmalliseen kyselytutkimukseen, jossa tutkittiin mahdollisimman todenmukaisissa hypoteettisissa hankintaskenaarioissa esiintyvien lukuisten lopputulemien suhteellista merkitystä”, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) vanhempi ekonomisti Antti Sieppi.
Tutkimukseen osallistui yli 900 hankintaviranomaista Suomessa ja Saksassa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston, KKV:n, Turun yliopiston, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja ZEW:n (Mannheim) kanssa.
Tutkimusraportti What Are the Priorities of Bureaucrats? Evidence from Conjoint Experiments with Procurement Officials
KKV julkaisee myöhemmin keväällä tutkimuksesta suomenkielisen raportin.
Lisätietoja:
Janne Tukiainen, professori, Turun yliopisto, Johtava tutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. +358 50 308 3620, janne.tukiainen@utu.fi, .
Mika Maliranta, tutkimusprofessori, KKV, p. 029 505 3060, etunimi.sukunimi@kkv.fi
Antti Sieppi, vanhempi ekonomisti, KKV, p. 029 505 3045, etunimi.sukunimi@kkv.fi