Tietoyhteiskuntakaari, johon on koottu keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset, tuli pääosin voimaan vuoden 2015 alussa. Kuluttajansuojaa koskevat muutokset tulevat kuitenkin voimaan 1.7.2015. Näistä tärkeimpien joukossa on teleyrityksen ja myyjän tai palveluntarjoajan yhteisvastuuta koskeva säännös.
Tietoyhteiskuntakaaren tavoitteena on varmistaa, että kansalaisille on tarjolla koko maassa kohtuullisin ehdoin turvallisia, helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia viestintäpalveluita. Kuluttajan asemaa parannetaan tietoyhteiskuntakaaressa esimerkiksi teleyritysten yhteisvastuuta koskevalla sääntelyllä. Uusi sääntely myös selkeyttää kuluttajan asemaa etenkin palveluiden virhetilanteessa.
Operaattorille luottoyhtiön kaltainen vastuu
Yksi keskeinen kuluttajan asemaa parantava säännös koskee teleyrityksen ja myyjän tai palveluntarjoajan yhteisvastuuta. Matkapuhelimien kehityttyä luottokortin tapaiseksi tavaroiden ja palveluiden maksuvälineeksi kuluttajan asema ei saa olla maksutavasta riippuen erilainen. Vastuusääntelyllä edistetään myös kuluttajien luottamusta mobiilimaksamiseen.
Uusi sääntely tulee sovellettavaksi silloin, kun kuluttaja maksaa tavaroita ja palveluja matkapuhelimella, ja maksu peritään puhelinlaskun yhteydessä. Jos maksetussa ostoksessa tai tilauksessa on virhe, kuluttaja voi pidättäytyä maksusta tai vaatia hyvitystä myyjän ja palveluntarjoajan lisäksi myös operaattorilta.
Kuluttajan oikeudet virhetilanteissa
Kuluttajien kannalta on tärkeää, että he tietävät, mitkä heidän oikeutensa ovat viestintäpalveluiden virhetilanteissa. Tietoyhteiskuntakaaressa onkin pyritty selkeyttämään niitä keinoja, jotka tilaajalla on käytössään puhelin- tai laajakaistapalvelussa olevan virheen seurauksena.
Viestintäpalvelussa on virhe, jos sen laatu tai toimitustapa ei vastaa sovittua tai palvelu ei vastaa markkinoinnissa annettuja tietoja. Tyypillisiä virheitä ovat muun muassa palvelun käyttökatkos tai luvattua hitaampi nopeus. Satunnaiset ja lyhytaikaiset käyttökatkokset eivät ole virheitä, vaan katkoksen on oltava yhtäjaksoinen tai toistuva. Virheenä ei myöskään pidetä sitä, että teleyritys keskeyttää viestintäpalvelun tarjonnan tai rajoittaa sen käyttöä korkeintaan 24 tunnin ajaksi kuukaudessa, kun toimenpide on välttämätön rakennus- ja kunnossapitotöiden vuoksi, ja teleyritys informoi keskeytyksestä etukäteen.
Kuluttajalla on virhetilanteessa aina oikeus vähintään virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Jos virhe perustuu käyttökatkokseen, kuluttajalla on oikeus vakiohyvitykseen. Jos keskeytys kuitenkin johtuu ylivoimaisesta esteestä, kuluttajalla ei ole oikeutta vakiohyvitykseen, mutta hän voi vaatia hinnanalennusta. Jos toimitus puolestaan viivästyy, kuluttajalla on oikeus vakiokorvaukseen. Vakiokorvauksen ja vakiohyvityksen suuruus on vähintään 20 euroa kultakin alkavalta viikolta ja korkeintaan 160 euroa.
Selkeät ja ymmärrettävät sopimusehdot
Uudet tietoyhteiskuntakaaren säännökset edellyttävät, että viestintäpalveluiden sopimusehdot on laadittava selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä. Lisäksi selkeyden ja ymmärrettävyyden varmistamiseksi voi olla tarpeen tarjota kuluttajalle lisätietoa esimerkiksi jonkun sopimusehdon merkityksestä.
Uuden sääntelyn mukaan kuluttajalla on myös aina oikeus asettaa liittymään maksutta käyttöraja. Käyttöraja on yksi kuluttajan keinoista suojautua riskeiltä ja ylisuurilta laskuilta. Muita keinoja ovat mm. estopalvelut tai operaattoreiden tarjoama kaupallinen saldoraja.
Lue lisää:
Tietoyhteiskuntakaari -hankkeen kuluttajansuojaa koskeva sääntely (Liikenne- ja viestintäministeriön Faktalehti 7/2015)
Kuluttaja-asiamiehen uutiskirje 3/2015 (Viestintäpalvelut-teemanumero)
Kuluttaja-asiamies ja FiCom neuvottelivat teleyrityksille yleiset sopimusehdot (KKV:n tiedote 28.5.2015)