Suorahankinnan ilmoittamisesta on lukuisia hyötyjä

Suorahankintailmoituksesta on monia käytännön hyötyjä hankintayksikölle. Lisäksi se lisää julkisten varojen käytön avoimuutta.

Julkisten hankintojen parissa työskentelevä: aiotteko tehdä suorahankinnan? Tästä kannattaa kertoa markkinoille avoimesti hankintalain mukaisella suorahankintailmoituksella ennen sopimuksen allekirjoittamista. Ilmoitus voi nopeuttaa sopimuksen lainvoimaiseksi tuloa, minkä lisäksi ilmoittaminen edistää julkisten varojen käyttöön liittyvää yleistä avoimuutta. Hankintoja valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei myöskään voi tehdä seuraamusesitystä hankinnasta, josta on tehty asianmukainen suorahankintailmoitus. Oikeussuojan toteutuminen ennalta ilmoitettujen suorahankintojen kohdalla kuitenkin edellyttää, että yritykset aktiivisesti seuraavat ja arvioivat omalla alallaan julkaistavia suorahankintailmoituksia ja niissä ilmoitettuja perusteluita suorahankinnoille.

Hankintalain soveltamisalaan kuuluvat hankinnat tulee pääsääntöisesti kilpailuttaa avoimessa ja tasapuolisessa menettelyssä hankinnasta kiinnostuneiden tarjoajien kesken. Suorahankinta, jossa hankinnasta ja sen ehdoista neuvotellaan suoraan yhden tai useamman toimittajan kanssa hankintailmoitusta julkaisematta, on sallittu ainoastaan hankintalain mukaisten suorahankintaperusteiden täyttyessä.

Tällöin hankintayksikkö voi halutessaan julkaista suorahankintailmoituksen suorahankinnasta päättämisen jälkeen, mutta ennen sopimuksen allekirjoittamista. Suorahankintaa koskeva ennakollinen ilmoitus voidaan julkaista kaikentyyppisissä hankintalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa ja käyttöoikeussopimuksissa.

Nykyisessä hallitusohjelmassa ehdotetaan, että suorahankinnan ilmoittamatta jättäminen voitaisiin sanktioida. Vaikka toistaiseksi ennakollinen suorahankinnoista ilmoittaminen on vapaaehtoista, siihen kuitenkin liittyy jo nyt lukuisia oikeusvaikutuksia ja hyötyjä.

Mitä hyötyjä suorahankinnan ilmoittamisesta on?

Suorahankintojen ennakollisella ilmoittamisella on hankintayksikön näkökulmasta lukuisia hyötyjä. Jos hankintayksikkö haluaa nopeasti varmistaa sopimuksen lainvoimaisuuden, suorahankintailmoituksen julkaiseminen on tähän hyvä väline.

Suorahankintailmoituksen julkaisemisesta alkaa kulua 14 vuorokauden ajanjakso, jonka kuluessa ilmoitetusta suorahankinnasta voidaan valittaa markkinaoikeuteen. Mikäli suorahankinnasta ei määräaikaan mennessä ole valitettu, hankintayksikkö voi allekirjoittaa suorahankintaa koskevan sopimuksen. Sopimus tulee tällöin heti lainvoimaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos hankinnasta on julkaistu hankintalain vaatimusten mukainen suorahankintailmoitus ja odotettu 14 vuorokautta ennen sopimuksen allekirjoittamista, mahdollisessa myöhemmässä markkinaoikeuskäsittelyssä ei voida määrätä tehottomuusseuraamusta.

Vertailun vuoksi: mikäli hankinnasta ei julkaista suorahankintailmoitusta, hankintalain mukainen valitusaika on pisimmillään 6 kuukautta hankintasopimuksen tekemisestä. Lisäksi mikäli hankinnasta valitetaan markkinaoikeuteen ja suorahankinta todetaan siellä hankintalain vastaiseksi, markkinaoikeus voi määrätä jopa koko hankintasopimuksen tehottomaksi.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valvoo julkisten hankintojen lainmukaisuutta. Valvonta painottuu erityisesti laittomiin suorahankintoihin. Tilanteessa, jossa suorahankinnan arvo ylittää hankintaan soveltuvan EU-kynnysarvon tai liitteen E mukaisen kansallisen kynnysarvon, suorahankintailmoituksen julkaiseminen on esteenä sille, että virasto voisi tehdä hankintalain mukaisen seuraamusesityksen markkinaoikeudelle, paitsi jos ilmoitus on ilmeisen puutteellinen tai virheellinen.

Kesäkuun alusta alkaen KKV:n määräajat markkinaoikeusesityksen tekemiseen pitenivät: 1.6.2024 alkaen KKV:lla on 12 kuukautta aikaa hankintasopimuksen tekemisestä tehdä esitys markkinaoikeudelle.

Kuten aikaisemminkin, KKV:n selvittämistoimenpiteet katkaisevat määräajan kulumisen, jonka jälkeen se alkaa kulua uudelleen alusta. Myöskään uusien määräaikojen puitteissa KKV ei voi puuttua markkinaoikeusesityksellä sellaisiin suorahankintoihin, joista on julkaistu hankintalain mukainen suorahankintailmoitus ja odotettu 14 vuorokautta ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Suorahankintailmoituksen avulla hankintayksikkö voi myös viimesijaisena keinona pyrkiä varmistumaan siitä, että sen markkinakartoituksen aikana saama käsitys esimerkiksi siitä, että markkinoilla ei ole olemassa järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja hankinnalle, jota se on tekemässä kilpailuttamatta teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä, on mahdollisimman suurella varmuudella oikea.

Suorahankintailmoituksia säännönmukaisesti julkaisemisella hankintayksikkö voi myös yleisemmällä tasolla lisää julkisten varojensa käytön sekä tämän käytön perusteiden avoimuutta sidosryhmilleen.

Kattavat ja ymmärrettävät perustelut suorahankinnalle ovat kaikkien etu

Hankintalain mukaan suorahankintailmoituksessa tulee ilmoittaa perustelut sopimuksen tekemiselle suorahankintana. Näistä perusteluista on ilmettävä selkeästi ja yksiselitteisesti ne syyt, joiden vuoksi hankintayksikkö on katsonut voivansa tehdä hankintasopimuksen ilman kilpailuttamista.

On kaikkien osapuolten etu, että hankintayksikkö selvästi yksilöi, mihin hankintalainsäädännön lainkohtaan suorahankinnan tekeminen perustuu sekä ilmoittaa riittävän kattavasti, selkeästi ja ymmärrettävästi konkreettiset syyt, joiden perusteella hankintayksikkö on arvioinut, että kaikki suorahankinnan edellytykset todella täyttyvät tilanteessa.

Riittävän konkreettiset ja selkeät perustelut auttavat suorahankintailmoituksiin tutustuvia yrityksiä ymmärtämään, miksi ja missä olosuhteissa suorahankintaan on hankintayksikössä ryhdytty. Tämä voi lisätä suorahankinnan tekemisen hyväksyttävyyttä hankintayksikölle tarjoamisesta kiinnostuneiden yritysten keskuudessa.

Kattavat ja ymmärrettävät perustelut myös vähentävät puutteellisiin tai virheellisiin käsityksiin perustuvia yhteydenottoja hankintayksikköön sekä tosiasiassa perusteettomia valituksia suorahankinnoista markkinaoikeuteen.

Toisekseen suorahankinnan riittävän yksityiskohtainen perusteleminen on hankintayksikölle itselleen hyvä keino varmistua siitä, että suorahankinta on menettelyllisenä vaihtoehtona arvioitu huolellisesti ja kaikki tapauksessa sovellettavan suorahankintaperusteen edellytykset täyttyvät. Mikäli suunniteltua suorahankintaa on sisäisesti haastavaa perustella niin, että perustelut ovat myös avoimesti julkaistavaa suorahankintailmoitusta silmällä pitäen riittävät, selkeät ja ymmärrettävät, hankintayksikössä kannattaa pysähtyä vielä kerran miettimään, onko suorahankinnan tekemiselle todella olemassa aito ja välttämätön tarve, vai olisiko hankinta sittenkin mahdollista kilpailuttaa avoimesti.

Oikeussuojan toteutuminen edellyttää yritysten aktiivisuutta

Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut se, että suorahankintojen avoimuutta koskeva sääntely ja sopimuksen tehottomuussääntely ovat toistensa vaihtoehtoja. Koska valvovan viranomaisen mahdollisuudet puuttua ilmoitettuihin suorahankintoihin ovat rajoitetummat, suorahankintojen oikeussuojajärjestelmän toimivuus edellyttää sitä, että yritykset seuraavat säännöllisesti ja aktiivisesti oman alansa hankintoja koskevia suorahankintailmoituksia. Yritysten tulee myös tarvittaessa olla hyvin nopealla aikataululla yhteydessä suorahankintailmoituksen julkaisseeseen hankintayksikköön ilmoituksessa havaitsemiinsa puutteellisiin tai virheellisiin hankintayksikön käsityksiin tai tietoihin liittyen.

Viime kädessä yritysten tehtävänä osana julkisten hankintojen oikeussuojakokonaisuutta on valittaa perustellusti hankintalainsäädännön vaatimusten vastaisiksi katsomistaan suorahankinnoista markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa suorahankintaa koskevan ilmoituksen julkaisemisesta.

Kirjoittaja


Johanna Kirveskoski

Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana KKV:n julkisten hankintojen valvonnassa.