Laki sähköisen viestinnän palveluista uudistui vuoden 2021 alussa, mikä toi muutoksia muun muassa viestintäpalvelusopimusten tekemiseen ja elinkeinonharjoittajien tiedonantovelvoitteisiin. Kuluttaja-asiamies ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toteuttivat vuonna 2021 yhteisen valvontakampanjan, jonka tavoitteena oli neuvonnan ja yhteistyön keinoin edistää uusien säännösten oikeaa ja yhtäläistä tulkintaa telealan yrityksissä.
Kampanja toteutettiin lähettämällä tietopyyntökirjeet Elisa Oyj:lle, Telia Finland Oyj:lle, DNA Oyj:lle, Moi Mobiili Oy:lle ja Finnet -liitto Ry:lle. Kirjeissä pyydettiin selvitystä siitä, miten yritykset ovat ottaneet toiminnassaan huomioon uuden sääntelyn vaatimukset.
Mikä muuttui uudistuneen lain myötä?
Lain mukaan teleoperaattorien on annettava kuluttajalle ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä määrätyt ennakkotiedot ja lisäksi EU komission vahvistaman mallin mukainen helppolukuinen sopimustiivistelmä. Sopimustiivistelmän avulla kuluttajan on helpompi vertailla viestintäpalvelusopimuksia. Jos sopimustiivistelmää on teknisesti mahdotonta antaa ennen sopimuksen tekemistä, se voidaan lain mukaan antaa viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin sopimus kuitenkin tulee voimaan vasta, kun kuluttaja on tiivistelmän saatuaan vahvistanut hyväksyvänsä sopimuksen.
Sääntelyn tavoitteena on turvata kuluttajien aidon valinnanvapauden toteutuminen ja varmistaa, että kuluttajilla on aina mahdollisuus rauhassa perehtyä tarjottavan sopimuksen sisältöön. Kampanjassa kuluttaja-asiamies ja Traficom muistuttivat teleyrityksiä tästä periaatteesta.
Teleyritysten käytännöille reunaehdot – valvontatyö jatkuu
Kampanjan aikana kävi ilmi, että kaikki yritykset eivät olleet ottaneet sopimustiivistelmää vielä lainkaan käyttöönsä. Osalla yrityksistä tiivistelmä ei ollut komission vahvistaman mallin mukainen.
Useat operaattorit olivat pyrkineet rakentamaan sopimuksen tekemiseen liittyvät käytäntönsä niin, että sopimustiivistelmä toimitetaan kuluttajalle myös puhelinmyynnissä ennen sopimuksen tekemistä. Viranomaiset korostivat, että sopimustiivistelmä on aina annettava kuluttajalle niin, että hänellä on aito mahdollisuus rauhassa perehtyä tiivistelmän sisältöön ennen sopimuksen tekemistä. Siksi sopimustiivistelmää ei voi käydä esimerkiksi puhelinmyynnissä vain suullisesti läpi. Myöskään myymälämyynnissä ei riitä, että sopimustiivistelmä käydään läpi vain tietokoneen tai tabletin ruudulta, vaan tiivistelmä on tavalla tai toisella annettava kuluttajan haltuun ennen sitovan sopimuksen tekemistä.
Kuluttaja-asiamies ja Traficom nostivat kampanjassa esiin reunaehtoja, jotka yritysten on otettava huomioon kuluttajasopimusten tekemisessä. Yritysten menettelyyn voidaan puuttua vielä myöhemmin viranomaisten valvontatyössä, jos toimintamallien lainmukaisuudessa ilmenee ongelmia.
Puhelinmyynnin säädöksiin tulossa muutoksia
Kuluttaja-asiamies tulee seuraamaan viestintäpalvelusopimusten tekemistä erityisesti puhelinmyynnissä, johon on myös odotettavissa merkittäviä muutoksia, kun niin sanotun Omnibus-direktiivin kanssa yhtä aikaa käsittelyssä oleva uusi puhelinmyyntilainsäädäntö on tulossa voimaan tänä vuonna. Hallitus on esittänyt puhelinmyyntiin kirjallista vahvistusta, mikä merkittävästi parantaisi kuluttajien asemaa.
Puhelinmyynnin kirjallinen vahvistus tarkoittaa käytännössä sitä, että myyntipuhelun jälkeen myyjän on erikseen lähetettävä kuluttajalle kirjallinen tarjous. Jos kuluttaja ei puhelinkeskustelun jälkeen hyväksy tarjousta kirjallisesti, sopimus ei sido kuluttajaa. Kirjallista vahvistusta ei kuitenkaan esityksen mukaan oteta käyttöön viestintäpalvelusopimusten puhelinmyynnissä. Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan tämä rajaus ei ole lainkaan perusteltu, sillä vaikka viestintäpalveluilla on oma erityislainsäädäntönsä, se ei anna kuluttajalle yhtä hyvää suojaa kuin kirjallinen vahvistus.