Kirjoitus pohjautuu Kirsi Leivon puheenvuoroon KKV-päivässä 6.11.2024.
KKV:n ydintehtävänä on varmistaa, että markkinat toimivat kuluttajien ja kansantalouden eduksi. Tässä onnistuminen edistää koko Suomen taloudellista menestystä. Jotta voimme hoitaa tehtävämme tehokkaasti, tarvitsemme työkalut, joilla voimme estää markkinoiden keskittymisen haitallisesti.
Suomi on valitettavasti ainoa Pohjoismaa, jossa kilpailuviranomaisella ei ole valtuuksia puuttua yrityskauppoihin, jotka jäävät liikevaihtorajojen alle, mutta johtavat silti haitalliseen keskittymiseen. Ilman näitä toimivaltuuksia kilpailu heikkenee kotimarkkinoillamme, ja hinnat nousevat – kuten on tapahtunut terveyspalveluissa ja eläinlääkäripalveluissa. Myös pitkän matkan linja-autoliikenteessä ja online-kauppapaikkojen osalta markkinat ovat keskittyneet voimakkaasti ilman, että KKV on voinut puuttua näihin yrityskauppoihin. Parhaillaan hoiva- ja terapiapalvelut ovat keskittymässä.
Tämä kilpailun merkittävä väheneminen vaikuttaa kielteisesti niihin tekijöihin, joiden pitäisi vahvistaa taloutemme kestävää kasvua: hintatasoon, tuottavuuteen ja innovaatioihin. Kilpailu pakottaa yritykset paitsi kilpailemaan hinnalla, etsimään uusia ratkaisuja ja parantamaan tehokkuuttaan. Kotimainen kilpailu takaa myös vientiyritysten kilpailukykyä.
Näen välttämättömäksi, että yrityskauppavalvonnan soveltamisalaa laajennetaan vielä tämän hallituskauden aikana niin, että valvonnalla pystytään tarvittaessa puuttumaan myös nykyisten liikevaihtorajojen alle jääviin yritysjärjestelyihin.
Kilpailun puute vaikeuttaa julkisten terveyspalvelujen ulkoistamista
Markkinoiden keskittyminen vaikuttaa myös julkiseen sektoriin. Kun julkisen sektorin tuotantoa siirretään markkinoille, pitää varmistaa, että markkinat toimivat. Tuotantoa ei kannata ostaa markkinoilta, jos yksityisiä vaihtoehtoja on vain vähän tai pahimmillaan yksi. Kilpailun toimivuudesta huolehtimisen pitääkin olla osa uudistuksia, joilla yksityisen palveluntuotannon osuutta kasvatetaan. Otto-oikeuden toteuttaminen tarkoittaisi sitä, että jatkossa markkinat olisivat kilpailullisemmat ja yhä useammin olisi mahdollista tukeutua yksityiseen tuotantoon.
Yksityinen palveluntuotanto voisi tuoda helpotusta esimerkiksi julkisen terveydenhuollon kriisiin, koska yksityisillä toimijoilla on vahvat kannustimet kustannustehokkuuteen. Yhteiskunnan ei ole kuitenkaan järkevää ostaa yksityisiä terveyspalveluita esimerkiksi julkisen sektorin jonojen purkamiseksi, jos niistä maksetaan ylihintaa. Kela-korvauksen nostaminen 8 eurosta yli 30 euroon toi tämän konkreettisesti esiin. Yksityislääkärikäyntien määrä kasvoi vain alle 3 prosenttia, mutta Kela-korvausten kustannukset lähes kolminkertaistuvat. Yhden lisäkäynnin hinnaksi tulikin yli 600 euroa.
On hyvä, ettei yleistä Kela-korvausten lisäkorotusta olla toteuttamassa. Suunniteltu lisäkorvaus silmälääkärien ja gynekologien vastaanotoille pitäisi arvioida huolella, sillä valtaosa korvauksista todennäköisesti valuisi jälleen terveysalan yritysten voittoihin. Yli 65-vuotiaille suunnitellun Kela-korvauspilotin kattohintamekanismi ei ole ratkaisu ongelmaan. Tämä mekanismi muistuttaa itse asiassa aikaisempaa Kela-kyytien hankintamallia taksimarkkinoilla. Kela osti palvelut ennen vuotta 2018 kattohintamekanismilla ilman kilpailutusta. Kun Kela-kyydeissä siirryttiin kilpailutukseen, saavutettiin muutamassa vuodessa yli 100 miljoonan euron säästöt.
Kattohinnan sijasta pitäisikin järjestää kilpailutus, jonka perusteella valittaisiin ne lääkärit tai terveysalan yritykset, jotka ovat valmiita tarjoamaan vastaanottoaikoja edullisimmin. Terveysalan keskittynyt markkinarakenne kuitenkin vaikeuttaa aidon kilpailun syntymistä tarjoajien välille. Kilpailutus on suunniteltava aivan erityisen huolellisesti, jotta se tuottaisi toivottuja hyötyjä yhteiskunnalle. Suomella ei ole varaa verovarojen valumiseen terveysalan yritysten voittomarginaaleihin.
Apteekkialan uudistus on perustettava tutkittuun tietoon
Vastaavantyyppinen riski sisältyy apteekkiuudistukseen. Apteekkialalla valtio maksaa jo tällä hetkellä lääkkeiden jakelusta liikaa. Alalla esiintyy huomattavia ylivoittoja. KKV, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Aalto-yliopisto ovat tehneet laajoja vaikutusarviointeja apteekkialan uudistuksesta.
Parhaimmillaan apteekkiuudistus voisi tuottaa jopa satojen miljoonien eurojen säästöt yhteiskunnalle. Näiden säästöjen saavuttaminen edellyttää tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Jos apteekkien määrän sääntelystä luovuttaisiin nykyisellä hyvin anteliaalla lääketaksalla, tämä johtaisi liiankin laajaan apteekkiverkostoon. Nykyiset ylivoitot valuisivat uusien apteekkien perustamiskustannuksiin. Apteekkien yhtiömuodon vapautus taas edellyttää, että korvaustasoa tiukennetaan vieläkin enemmän, sillä apteekkien verotus kevenisi siirryttäessä ansiotuloverotuksesta elinkeinoverotukseen.
Uudistusta suunniteltaessa on otettava huomioon myös se, että lääketaksan alentaminen voi hyödyttää lääkeyhtiöitä, koska niillä on silloin mahdollisuus nostaa tukkuhintojaan ilman että kuluttajahinnat nousevat. Tätä lääkkeiden tukkuhintojen nousua voidaan hillitä korottamalla lääkkeiden arvonlisäveroa samalla kun lääketaksaa lasketaan. Rinnakkaislääkkeiden osalta lääketaksan laskeminen voi nostaa suoraan lääkkeiden tukkuhintoja, kun taas patenttisuojatuissa lääkkeissä hintapaineet näkyisivät tulevissa hintaneuvotteluissa. Uudistusta suunniteltaessa on myös varmistettava, että apteekkipalveluja on jatkossakin saatavilla myös alueilla, joilla toiminta on vähemmän kannattavaa.
Nykyinen järjestelmä lääkesaatavuuden turvaamiseksi – eli korkea korvaustaso kaikille apteekeille – on yhteiskunnalle hyvin kallis. Tukea tulisi kohdentaa vain sinne, missä sitä saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan. Tällainen tukijärjestelmä on mahdollista laatia.
Apteekkiuudistusta käsittelevässä työryhmässä on olennaista suunnitella laskelmat huolellisesti hyödyntäen vaikutusarvioinneilla saatua tietoa. Ei riitä, että vaikutusarviointeja tehdään – niiden tulee myös ohjata laskelmia, suunnittelua ja päätöksentekoa.
Viinien vapauttaminen vaikuttaa väkevien juomien myynnin järjestämiseen
Lainsäädäntöä uudistettaessa on varmistettava, että uudistus suunnitellaan yhteiskunnan kannalta kestävällä tavalla. Jos viinien myynti vapautetaan päivittäistavarakauppoihin, Alkon myymäläverkosto todennäköisesti supistuisi huomattavasti. Myyntipisteiden määrä voi jopa romahtaa.
Viinien vapauttamisesta päätettäessä onkin väistämättä ratkaistava, miten väkevien juomien myynti Suomessa järjestetään. Hyväksymmekö, että väkeviä juomia saisi jatkossa vain yhä harvalukuisemmista Alkoista? Vai vapautammeko myös väkevien juomien myynnin päivittäistavarakauppoihin? Ja jos kaikki alkoholin myynti vapautettaisiin, miten se käytännössä toteutettaisiin? Olisiko myynti esimerkiksi sallittua vain erillisissä tiloissa kauppojen sisällä? Vaihtoehdot väkevien juomien myynnille ja niiden vaikutukset on selvitettävä huolella ennakolta päätettäessä viinien vapauttamisesta, eikä vasta pakon edessä jälkikäteen.
Päivittäistavarakaupan rakenne vaikuttaa siihen, millaisia taloudellisia vaikutuksia viinien myynnin vapauttamisella olisi. Päivittäistavarakaupan toimijat ovat investoineet logistiikan tehokkuuteen. Tehokas hankinta ja jakelu voisi mahdollistaa viinien myynnin Alkon nykyistä hintatasoa matalammilla hinnoilla.
Riippuu kilpailun toimivuudesta, missä määrin tehokkuus näkyy alentuneina hintoina ja missä määrin korkeampina katteina. Valtio voi vaikuttaa alkoholiverotuksella hintaan, jotta kulutus ja haitat eivät kasvaisi. Veroja korottamalla voidaan myös pienentää katetta, jolloin osa kaupan tehokkuuden tuomista hyödyistä voitaisiin siirtää yhteiskunnan hyväksi.
Avattaessa riippuvuutta aiheuttavien tuotteiden markkinoita kilpailulle on välttämätöntä luoda samalla kulutusta hillitsevää sääntelyä. Ilman sitä riskinä on kulutuksen voimakas kasvu. Hyvin suunniteltu sääntely minimoi yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.
Rahapeliuudistus uhkaa johtaa peliongelmien kasvuun
Siirtyminen lisenssijärjestelmään rahapelien online-markkinoilla on askel oikeaan suuntaan. Veikkauksen monopolia on vaikea ylläpitää nettimaailmassa. Lisenssijärjestelmään siirtyminen vähentää järjestelmän ulkopuolisiin ulkomaisiin peliyhtiöihin kohdistuvaa pelaamista.
Uudistus on toteuttava vastuullisesti. Nykymuodossaan se uhkaa johtaa peliongelmien kasvuun. Peliongelmat aiheuttavat vakavaa inhimillistä kärsimystä ja merkittäviä taloudellisia tappiota koko yhteiskunnalle. Kilpailun avaaminen lisää väistämättä rahapelien markkinointia ja näkyvyyttä ihmisten arjessa. Tällöin riski haitallisen kulutuksen lisääntymisestä on ilmeinen. Tätä riskiä hillitsemään kaivattaisiin tiukkaa sääntelyä.
Kulutusta hillitseviä toimia ollaan kuitenkin päinvastoin vähentämässä, vaikka niitä pitäisi vahvistaa. Pelaajalta ollaan poistamassa mahdollisuus asettaa koko järjestelmää koskeva kulutusraja pelaamiselleen. Lisenssiyrityksiä tulee markkinoille oletettavasti vähintäänkin kymmeniä. Jos pelaajan pitää asettaa kulutusraja jokaisen peliyhtiön osalta erikseen, tämä on käytännössä mahdotonta. Näin uudistuksella heikennettäisiin olennaisesti pelaajan mahdollisuuksia hallita pelaamistaan.
Haittoja aiheuttavien markkinointikeinojen käyttöä pitäisi pyrkiä ennakolta hillitsemään. Tekoäly, algoritmit ja vaikuttajamarkkinointi ohjaavat käyttäytymistämme, kun asioimme kuluttajina verkossa. Tämä huoli pitäisi ottaa huomioon aivan erityisesti, kun säännellään online-rahapelien kaltaisen, riippuvuutta aiheuttavan hyödykkeen markkinointia.
Uudistuksessa ollaan kuitenkin sallimassa rahapeliyrityksille mahdollisuus houkutella pelaajia esimerkiksi bonusjärjestelmillä ja tarjouksilla. Yrityksillä on pääsy valtavaan määrään tietoa pelaajista. Yritykset voivat käyttää tekoälyä ja algoritmeja vaikuttaakseen kuluttajien päätöksiin kohdennetulla mainonnalla ja taitavasti suunnitelluilla bonuksilla ja tarjouksilla. Tällainen kuluttajien manipulointi on erityisen ongelmallista silloin kun kyseessä on tuote, joka pahimmillaan rinnastuu koukuttavuudeltaan jopa huumeisiin. Bonusten ja tarjousten hyödyntäminen riippuvuutta aiheuttavien tuotteiden markkinointikeinona rahapelimarkkinoilla pitää kieltää.
Some-vaikuttajille ollaan sallimassa rahapelien brändimarkkinointi. On erittäin huolestuttavaa, että myös lapset ja nuoret joutuvat sosiaalisessa mediassa alttiiksi vaikuttajien rahapelimainonnalle. Rahapelimarkkinoilla olisikin kiellettävä vaikuttajamarkkinointi kokonaan, ja kieltoa olisi valvottava tehokkaasti.
Hyötyjen saavuttaminen uudistuksilla edellyttää toimivia markkinoita ja tietoon pohjaavaa suunnittelua
Markkinoiden avaaminen kilpailulle ja yksityisen sektorin tehokkuuden hyödyntäminen julkisessa palveluntuotannossa voi tuoda merkittäviä hyötyjä kuluttajille ja kansantaloudelle. Näitä hyötyjä tulee erityisesti silloin, kun kilpailu markkinoilla toimii hyvin. KKV:lla on oltava mahdollisuus estää markkinoiden keskittyminen otto-oikeudella.
Lisäksi hyötyjen saavuttaminen uudistuksilla edellyttää huolellista suunnittelua ja kattavia vaikutusarviointeja. Muussa tapauksessa tavoiteltavia säästöjä ei saavuteta ja yhteiskunnan kustannukset voivat jopa kasvaa.
KKV tukee tietopohjaista päätöksentekoa tarjoamalla puolueetonta tutkimustietoa, jotta yhteiskunnalliset arvovalinnat voidaan tehdä kestävältä pohjalta. Näin varmistetaan, että Suomi etenee haluttuun suuntaan muuttuvilla markkinoilla.